Otis Redding oli yksi ensimmäisistä artisteista, joista todella sydämestäni diggasin. Kuuntelin sen c-kasetin ihan puhki. Kuulin Otis Reddingiä ensimmäisen kerran joltain soul-kokoelmalta, jonka olin lainannut Lappeenrannan kirjastosta. Sen jälkeen metsästin kokonaisen kasetin. Hämärä muistikuva on, että korvalappustereoissa oli oranssit kuulokkeensuojat ja minua ärsytti, kun ääntä ei saanut kovemmalle. Myöhemmin monikin Reddingin biisi päätyi soittolistoille, joilla tehtiin vaikutus tyttöön. Ostin lisää levyjä, tutustuin Staxin historiaan.

Minua huvittaa, että edelleen ajattelen Reddingiä aina, kun ajan hissillä. Oli hissin merkki Otis tai Kone, mieleen tulee aina Otis Redding. Olen tietysti käynyt Sausalitossa katselemassa San Franciscon lahtinäkymää, joka innoitti Reddingin ja Steve Cropperin kirjoittamaa (Sittin’ On) The Dock Of The Bay -klassikon.

Junnuna suosikkibiisini ei ollut kovin omaperäinen. Se oli se, jonka kaikki tuntevat ja josta kaikki pitävät. Ehkä kyseisen kappaleen crescendo viehätti. Muistan, että poikasesta se oli erityisen hauskaa se, että Redding karjuu YOU’VE GOT TO – NA NA NA – TRY A LITTLE TENDERNESS! Sitähän me kaikki yritämme. Välillä karjuen.

Redding kuoli 10. joulukuuta 1967 lento-onnettomuudessa vain 26-vuotiaana. Samassa onnettomuudessa kuoli myös hänen bändinsä. Vain trumpetinsoittaja Ben Cauley selvisi onnettomuudesta hengissä.

Törmäsin tänään tähän alla olevaan videoon. Liveversio Try a Little Tendernessistä on nauhoitettu 9. joulukuuta 1967 eli päivää ennen onnettomuutta. Olkoon tämä opetus meille kaikille. Vedä aina täysillä.