Category: YMT

Yhden miehen tyyli: Yanis Varoufakis

Elämä ei ole mustavalkoista. Elämä on myös Yamaha XJR 1300 -moottoripyöriä.

Kreikan entisen valtionvarainministeri Yanis Varoufakisin henkilöbrändin kampanja on käynyt ylikierroksilla kuukausia. Kone ei hyydy, vaikka Varoufakis erosikin eilen ja Kreikka on selvitystilassa.

Muutama tuntia Varoufakisin eron jälkeen hänen lontoolainen kustantamonsa Zed Books tarjosi kansainväliselle medialle otteita Varoufakisin tulevasta kirjasta The Global Minotaur. On vain ajan kysymys, milloin ex-ministeriä voi alkaa ostaa puhujakeikoille. Zed Booksin ehdottama hashtag: #ministerofawesome.

Voimmeko silti keskittyä olennaiseen? Varoufakisin tyyliin. Yksi suurimmista helpotuksista Varoufakisille täytyy olla, että hänen ei tarvitse enää pitää pikkutakkia. Ei silti, ei hän sellaista juuri käyttänyt Kreikan valtionvarainministerinäkään.

Varoufakisin mustavalkoinen pukeutuminen sopii stoalaiseen tyylinäkemykseen: jos se on mustaa tai valkoista, se on ok. Asumisen suhteen Varoufakisin elämänasenne on vähemmän askeettinen, kuten maaliskuisesta Paris Matchin jutusta muistamme.

FullSizeRender

Moottoripyörä: Yamaha XJR 1300

Mustat farkut: Frame Denim.

Valkoinen paita: Billy Reid.

Luovuudesta ja froteepyyhkeistä

mcnairy1

”Creativity is seeing what everyone else has seen, and thinking what no one else has thought.” – Albert Einstein.

Amerikkalainen Mark McNairy on designer, joka haastaa pohtimaan luovuutta laajemmin. McNairyä on kutsuttu neroksi (juuri nyt edellisessä lauseessa siis), mutta häntä on myös syytetty huijariksi. Kriitikot väittävät McNairtyä pullistelevaksi stylistiksi, joka ei keksi mitään omaa.

Mitä luovuus on?

Jos Mark McNairy ja hänen alter egonsa McNasty saisivat vastata, luovuus olisi nimenomaan lainaamista, varastamista suorastaan ja jalostamista. Suurten visionaarien ja mestaridesignerien muotialalla tämä ajatus ei ole suuressa suosiossa. Ei ainakaan juhlapuheissa, joissa korostetaan pyhää lahjakkuutta.

Olen joskus sanonut, että kaikki on jo keksitty, mutta melkein mitään ei ole tehty hyvin. Wim Wenders pyörii saman ajatuksen ympärillä vähän hienostuneemmin:

“Nothing is original. Steal from anywhere that resonates with inspiration or fuels your imagination. Devour old films, new films, music, books, paintings, photographs, poems, dreams, random conversations, architecture, bridges, street signs, trees, clouds, bodies of water, light and shadows. Select only things to steal from that speak directly to your soul. If you do this, your work (and theft) will be authentic. Authenticity is invaluable; originality is non-existent. And don’t bother concealing your thievery – celebrate it if you feel like it. In any case, always remember what Jean-Luc Godard said: “It’s not where you take things from – it’s where you take them to.” –Wim Wenders

mcnairy_addu

McNasty x Adidas Originals, 2014.

Tapasin Mark McNairyn Firenzen Pitti Uomossa kesällä 2012. Hän oli silloin jo stara, vaikka ei ihan niin iso stara kuin nyt. Kävelin Pitti Uomossa ympäriinsä ja eksyin hiljaisempaan sivurakennukseen, jossa oli hyvin pieniä standejä. Yhden kenkähyllyn vieressä kuikuili pieni mies. Mitä helvettiä, ajattelin, Mark McNairy!

Menin juttelemaan. McNairy oli äärimmäisen mukava. Puhuimme pitkään hänen tavastaan luoda uutta. Kirjoitin McNairystä jutun Kauppalehteen, koska silloinen tuottaja Markus Ånäs ymmärsi muodin päälle. Mielestäni oli jotenkin huikeaa, että Kauppalehdessä oli juttu McNastystä jo vuonna 2012.

Designerinä McNairyllä oli jo silloin kaksoisrooli, ja edelleen on. Päätöinään hän suunnittelee omalle New Amsterdam -merkilleen ja italialaisomistuksessa olevalle americanan klassikolle Woolrich Woolen Millsille.

Screen Shot 2014-10-17 at 3.55.12 PM

Woolrich Woolen Mills AW 2013

McNairy kertoi suunnitteluprosessin alkavan eri merkeillä vähän eri tavalla. Woolrichillä on laaja oma katalogi, josta löytyy valtavasti perinteitä ja loistavia kaavoja. Isossa talossa hänellä on myös iso tiimi mukana. Suunnittelu on tietysti vahvasti myös johtamista. Woolrichillä kaupallisuus on pääosassa, kokeilla voi – ja hän todella aina kokeilee – mutta mallistossa on oltava myös varmempia vetoja.

Omalla merkillään hänellä ei ole rajoituksia. Mieleen jäi erityisesti tarina siitä, miten hän harhaili New Yorkin garment districtillä etsimässä kankaita. Moni suunnittelija aloittaa kankaista, mutta McNastyn maku on ehkä vähän poikkeava. Hän kertoi jahdanneensa nimenomaan I love New York -printeillä varustettuja t-paitoja, collegepaitoja ja pyyhkeitä. Siinä oli koko idea. Löytää paidat ja pyyhkeet ja ottaa sakset käteen. ”Ajattelin tehdä froteepyyhkeistä villatakkeja”, McNairy sanoi ja kurkisti silmälasiensa yli. Täysin pokkana.

McNairy on monella tapaa suosikkisuunnittelijani. Hänen oman merkkinsä kengät ovat tällä hetkellä suosikkikenkiäni (ja ne ovat siis usein hyvin perinteisiä englantilaisia kenkiä, jotka on tuunattu kieli poskessa). McNasty on Vapaa tyyli -kirjan hengen ruumiillistuma, moderni traditionalisti. Täydellisen röyhkeä ja kuitenkin amerikkalaista työläisperinnettä kunnioittava. Idea pyyhkeistä on tyypillistä McNastyä. Luovaa mielestäni. Ei niistä mitään hittiä tullut, mutta ideoita on pakko toteuttaa. Se on paras tapa saada niitä lisää.

medium

 

Loppuun sananen viikonvaihteeksi:

If you’re not prepared to be wrong, you’ll never come up with anything original. – Ken Robinson

Teksti: Jani

Kuvat:

Mark McNairy – Jani

McNairy X Adidas – Mark McNairy New Amsterdam

Woolrich Woolen Mills AW13 – Woolrich Woolen Mills

Kengät – Caliroots.se

Ohjeita miehelle: hihan pituus

Screen Shot 2014-10-10 at 12.01.23 PM

Halusin kirjoittaa rennon pukeutumisoppaan, joka innostaa ja opettaa pukeutumisen kulttuuria, mutta tosikkomaista hifistelyä vältellen. Syntyi Vapaa tyyli. Achievement unlocked!

Vapaa tyyli – miehen pukeutumissäännöt ja kuinka niitä rikotaan on loistava isänpäivälahja tai lahja isälle, pojalle ja miehelle jouluksi. On ollut ilahduttavaa, että myös naiset ovat ottanut kirjan vastaan niin innostuneesti. Kyllähän kirja miesten tyylistä kuuluu jokaiseen kirjahyllyyn.

Yhdellä kirjalla ei kuitenkaan saatu jokaista paidankaulusta vähemmän kiristäväksi tai toimivimpia paidan ja solmion väriyhdistelmiä iskostettua miesten mieleen. Uusia pulmatilanteita tulee eteen joka päivä. Ei hätää, YMT auttaa.

Olemme Elinan kanssa pohtineet paljon, mikä on blogimme tärkein tehtävä. Uskomme, että miesten pukeutumisesta voisi kirjoittaa suomeksi enemmän. Tämäntyyppinen blogi sopisi useammankin suomalaisen lifestyle-lehden tai median kylkeen – ja mielellämme niitä tekisimmekin.

Tärkein tavoitteemme on edistää pukeutumisen kulttuuria ja jalostaa (Yhden) miehen tyyliä.

Siksi jaan jatkossa myös konkreettisia vinkkejä miehen pukeutumiseen liittyen. Lainaan tuttuja tekstejä kirjasta, mutta päivitän, kehittelen ja sovellan niitä tarpeen mukaan. Jotkut kysymykset ovat isoja, jotkut pieniä.

Heti aluksi vedän ässän hihasta.

Millainen on oikea hihan pituus?

Aloitetaan perusasioista. Miehen puvuntakin paidanhihaa tulisi näkyä noin puolitoista senttiä, mutta mittanauhaa ei tarvita. Tärkeintä on, että hihaa näkyy! Muuten takki näyttää auttamatta liian isolta. Valitettavasti suurin osa suomalaisista miehistä käyttää takkeja, joissa on liian pitkät hihat.

Katso yllä olevaa kuvaa. Mitä näet?

Vasemmalla on oikean pituinen hiha. Oikealla tyypillinen suomalainen puvuntakin hiha. Keskimmäinen takki vähän lyhyt.

Tämä ei ole niinkään sääntö vaan ystävällinen ehdotus: paidan hihan tulisi yltää ranteessa juuri siihen kohtaan, josta kämmen alkaa ja peukalo kaartuu. Jos paidanhiha on liian lyhyt, takki on se, joka vaikuttaa pitkältä. Puvuntakin tulisi tosiaan olla paidanhihaanoin puolitoista senttiä lyhyempi. Jos olet onnekas, tätä sinun ei välttämättä edes tarvitse muistaa, koska laadukkaan vaatekaupan myyjä osaa työnsä ja neuvoo lyhentämään liian pitkän hihan.

Mitä paitaan tulee, haaste saattaa olla myös liian pitkä hiha. Kun ostat sinulle uusia paita- tai takkimerkkejä netistä (ilman että pääset kokeilemaan paitoja), pidä huolta, että sinulla on puhelimen muistiossa osaavan ompelijan tai räätälin numero. Hihan lyhentäminen on suhteellisen helppo toimenpide.

Talven lähestyessä on turvallista laukoa totuuksia lyhythihaisista kauluspaidoista. Lyhythihaista kauluspaitaa solmion kanssa voi pitää vain yhdessä työpaikassa. NASA:lla.

YMT: Atte

Atte Rytkölä

Atte, 28, on kansainvälisen tyyliskenen suomalainen supersankari. Päivisin juristi, iltaisin maailmalla tunnettu bloggari. Hänen bloginsa DressLikeA tavoittaa laajan lukijakunnan, eikä ihme. Englanniksi kirjoitettu blogi on kuin Atte itse: klassisen tyylikäs, perusteellinen ja äärimmäisen johdonmukainen. Lisäksi hänen näkemyksiinsä voi tutustua suomenkielisellä Tyylit.fi-sivustolla, jonka perustajiin Atte kuuluu.

Paljon matkustava Atte on vakiokasvo muun muassa internetin Pitti Uomo -raporteissa. Hän edustaa aiemmin jututtamamme Jensin kanssa nuorta kaartia, joka muuttaa mielikuvaa suomalaisesta miehestä pukeutujana. Nämä kundit ovat sisäistäneet tyylin syvimmän olemuksen ja toteuttavat sitä joka päivä – ilman vapaapäiviä.

Esikuvinaan heillä on italialaisia ja japanilaisia alan veteraaneja, joiden tyylikkäästä elämästä poimitut vaikutteet sovelletaan luontevasti käytännölliseen, pohjoismaalaiseen elämäntapaan.

Vaikuttavaa kaikissa nuorissa suomalaisissa on ilmiselvän tyylikkyyden lisäksi tiedon määrä ja pukeutumisen kulttuurin syvällinen ymmärtäminen. Muoti on sitä, että sinut huomataan. Tyyli on sitä, että sinut muistetaan.

World class.

Atte Rytkölä

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?

Yksinkertainen ja mukautuva. Oma tyylini on hyvin paljon päivästä ja tapahtumasta riippuen vaihteleva, mutta sen lähtökohtana voisi pitää fraasia ”whatever you wear, always dress to kill”, joka on myös DressLikeA-blogin kantava teema.

Mitä se käytännössä tarkoittaa? Riippumatta onko päällä verkkarit, puku tai jotain muuta, vaatteiden tulisi olla sellaiset, että niissä tuntee olonsa kotoisaksi, luottavaiseksi ja edustavaksi. Oma tavoitteeni on aina pitää tyylini tilaisuuteen sopivana.

Töissä – silloin kun siihen on tarvetta – pukukoodi on varsin formaali, töiden ulkopuolella nykyään enemmän ja enemmän kasuaali. Vielä reilu pari vuotta sitten oma tyylini sisälsi paljon värejä ja esiin pomppaavia yksityiskohtia, ja vaikken ole niistä vieläkään missään nimessä kokonaan luopunut, olen kulkenut oman tieni oppimaan, että yksinkertainen on kaunista. Kaiken kaikkiaan pukeutumisen pitää olla hauskaa ja itseä miellyttävää, sitä pyrin omassa tyylissäni noudattamaan.

Atte Rytkölä

Miten kiinnostuit tyylistä?

Alunperin kiinnostus lähti kotoa. Mutsi piti huolen, että jos mentiin vierailulle jonnekin, tai juhliin, ulkoasu oli aina huoliteltu. Ala-asteen lopulla kiinnostus kasvoi vielä enemmän, ja tuli otettua vaikutteita broidin pukeutumisesta. Varmaan innostusta ruokki ylä-asteella ja lukiossa kerätyt “vuoden trendi-” ja “vuoden metroseksuaali” -tyyppiset palkinnot…

Niin sanotun siistimmän pukeutumisen ja klassisen tyylin osalta oma vaikutuksensa on varmasti ollut sillä, että olen aina halunnut päätyä ammattiin, jossa nyt työskentelen eli juristiksi.

Ylä-asteelta lähtien TV-sarjojen ja mielikuvien kautta syntyi kiinnostus sillä alalla normina toimivaa, siistimpää ja samalla myös klassisempaa pukeutumista kohtaan. Mutta siihen suuntaan, mitä oma tyyli tällä hetkellä on, se kehittyi varmasti siellä lukion lopun ja opiskelujen aloittamisen aikoina, kun kuvaan tuli muotilehdet, blogit, nettisaitit ja niin edelleen.

Atte Rytkölä

Mikä vaikuttaa pukeutumiseesi eniten?

Pyrin löytämään inspiraatiota kaikkialta. Ihmiset kaduilla, miehet Pitti Uomossa, Milanossa tai New Yorkin muotiviikoilla, matkustaminen sekä värit ja yhdistelmät, joita yleisesti näkee ympärillä. Pitää pitää silmänsä auki. Suurin osa inspiraatiosta tällä hetkellä tulee kuitenkin varmasti blogeista, lehdistä sekä menswear-foorumeilta. Jokainen matka Firenzeen ja Pitti Uomoon tuo mukanaan huikean määrän ideoita ja inspiraariota.

Erilaisten tyylien ja valintojen näkeminen inspiroi, mutta tuo myös mukanaan seikan, joka kaikkien tulisi muistaa ja jota itse pyrin aina painottamaan.

Inspiraation hakeminen ja oman tyylin kehittäminen ei ole sama asia kuin jonkun toisen tyylin kopioiminen. Ensimmäisenä pitää tutkia ja opiskella, sen jälkeen oppia ja ymmärtää ja viimeisenä nämä huomioiden tehdä omat valinnat. Jos nuo prosessit on tehnyt ja on vielä ymmärtänyt näkemänsä ja läpikäymänsä, on oman tyylin löytäminen varsin pitkällä. Kaikki tyylit eivät sovi kaikille.

Atte_YMT_DSC7095

Mitkä ovat suosikkibrändejäsi ja miksi?

Mitä enemmän olen alkanut panostaa pukeutumiseen ja löytänyt merkkejä, mitä enemmän olen tavannut skenessä vaikuttavia ihmisiä, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan merkkejä, joiden historiassa tai tarinassa on jotain kiinnostavaa. Myös se vaikuttaa, kun tunnen merkkien takana olevat ihmiset. Se tuo aina oman lisänsä, jos vaatteen suunnitelleelta tai sen valmistuksessa mukana olleelta kuulee, mistä homma on saanut alkunsa ja inspiraationsa.

Irtotakki- ja pukupuolella suurin osa suosikkimerkeistä ja valmistajista tulee kuitenkin Italiasta: Lardini, Caruso, Tombolini, G.Abo Napoli ja Lubiam muutamia mainitakseni.

Lisäksi arvostan uusia merkkejä, joissa ihmiset ovat rohkeasti lähteneet toteuttamaan omia intohimojaan ja haaveitaan. Näistä esiin voisi nostaa mm. vasta pari vuotta toimineen, mutta jo nyt yhdeksi laadukkaimmista asustevalmistajista nousseen Viola Milanon sekä australialaisen, kenkkin ja asusteisiin keskittyvän Christian Kimberin.

Jos löydän hyvän valmistajan ja merkin, pyrin pysymään siinä varsin tiukasti kiinni. Tällaisia ovat mm. asustepuolella Drake’s of London ja kengissä Alfred Sargent sekä Carmina, joissa kaikissa yhdistyvät laadukas työnjälki, laadukkaat materiaalit sekä silmää miellyttävä estetiikka.

Atte Rytkölä

Millaisia tyyliesikuvia sinulla on?

On paljon persoonia, joiden tyyliä arvostan ja ihailen suuresti. Yksittäisistä ihmisistä esiin voinee nostaa esimerkiksi nimet Ezio Mancini, Renato Plutino, Alessandro Squarzi, Yukio Akamine, Jeremy Hackett, Brunello Cucinelli, Alberto Scaccioni, Patrick Johnson, Agyesh Madan, Antonio Ciongoli.

Lisäksi arvostan tyyppejä, jotka pystyvät ”omimaan” jonkun yksittäisen detailin omaksi tunnistettavaksi tavakseen. Mainintana nyt vaikka Drake’s of Londonin perustaja Michael Draken tapa pitää aina lilan värisiä sukkia.

Atte Rytkölä

Tyylisääntö, jota ehdottomasti noudatat?

Pyrin noudattamaan pukukoodianiin pitkälle kuin mahdollista – jos sellainen on tilaisuuteen annettu. Toki mahdollisen pukukoodin sisälle rakennetun liikkumavaran voi aina käyttää, mutta juhlien isäntää, etikettiä ja mahdollisesti annettua pukeutumistoivetta pyrin kyllä kunnioittamaan. 

Atte Rytkölä

Tyylisääntö, jota rikot?

Onhan niitä… Ehkä yleisimpänä tyylirikkona voisi pitää sukkien unohtamista. Kesällä, jos ei ole pakko, niin sukat jäävät kyllä pukematta, oli päällä sitten tennarit ja shortsit tai vaikkapa puku. Tyylisäännöt ovat aina sidonnaisia aikaan ja kontekstiin. Hyvänä esimerkkinä ”no brown in town”, jolla ei nykypäivän Suomessa esimerkiksi ole mitään merkitystä, vaikka sitä ehkä tietyt tahot esimerkiksi Lontoon pankkiiripiireissä vielä noudattavatkin.

Pukeutumiseen liittyvät säännöt on hyvä tuntea, koska silloin niitä voi tietoisesti rikkoa. Näin on kai joku kirjailijakin joskus sanonut.

Atte Rytkölä

Mikä on miehen tärkein vaatekappale?

Puku. Jokainen mies tarvitsee vähintään yhden kunnon puvun. Vaikka työskentelisi alalla, jossa pukua ei tarvitse käyttää, jokaiselle tulee eteen tilaisuuksia ja juhlia, joissa pukuun pukeutuminen on lähtökohta. Tästä johtuen jokaisen miehen tulisi myös ymmärtää sijoittaa hyvään pukuun. Sitä, että käyttää pukua harvoin, ei pidä käyttää tekosyynä huonosti istuvan tai huonosti tehdyn puvun ostamiseen. Tuolloin jokainen kerta kun puvun joutuu päällensä laittamaan, se ahdistaa. Jos puku istuu hyvin päälle, on tehty laadukkaista materiaaleista ja viimeistelty huolella, siinä on yksinkertaisesti mukavampi olla. Käytti sitä sitten päivittäin tai kerran vuodessa.

Oman vaatekaappini tärkein yksittäinen vaate on tällä hetkellä jo useamman vuoden ikään ehtinyt Caruson tummanisininen, hyvin yksinkertainen ja kevytrakenteinen villapuku. Kyseinen puku on palvellut kuuliaisesti niin töissä, juhlissa kuin vapaa-ajalla ja mikäli en jonain aamuina keksi, mitä laittaisin päälleni, turvaudun siihen. Pehmeä hartialinja ja paikkataskut tekevät kyseisestä puvusta helposti sopivan rennompaankin tilaisuuteen, mutta toisaalta hyvin tummansinisen värin ja istuvuuden ansiosta se sopii yhtälailla myös tummaa pukua vaativiin tilaisuuksiin.

Jos en haluaisi, en tarvitsisi muita pukuja.

Atte Rytkölä

Mistä yleensä ostat vaatteesi?

Enemmän ja enemmän olen pyrkinyt siirtymään omien hankintojen osalta suosimaan kotimaisia kivijalkaliikkeitä. Toki edelleen tulee tehtyä paljon hankintoja netistä, mutta kun tietää miten hankalaa Suomessa on tämän alan liikkeitä ja toimintaa pyörittää, niin pyrin tekemään mahdollisimman paljon homman tukemiseksi. Ja tässäkin vaikuttaa se, että kun vaatteet hankkii ihmisiltä jotka tuntee ja joiden kanssa on tekemisissä, niistä saa irti vielä paremman fiiliksen.

Nettikauppojen osalta kehotan jokaista käymään tsekkaamassa tyylit.fi-foorumilta löytyvän, verkkokauppoihin keskittyneen ketjun. Uskon, että siellä on #menswearin, mutta myös katutyylien ystäville sellaisia vinkkejä, erityisesti pienempiä italialaisia putiikkeja, joista moni ei ole kuullutkaan. Yksittäisenä vinkkinä juuri avattu Rose&Bornin nettikauppa kannattaa katsastaa. Lisäksi olen kuullut huhuja, että eräs Bulevardilla sijaitseva suomalainen putiikki on myös avaamassa omaa nettikauppaansa, joten sitä odotellessa.

Atte Rytkölä

Suosikkikauppasi?

Suomessa sijaitsevista kivijalkakaupoista ehdottomasti Vaatturiliike Sauma, jota pikkuhiljaa voisi alkaa kutsua omalla kohdalla jo toiseksi olohuoneeksi, sen verran usein tuntuu tie liikkeen ovesta sisään vievän. Lisäksi Helsingissä sijaitsevat Schoffa ja My o My ovat vahvoja suosikkeja.

Muualta Tukholmassa sijaitseva Rose&Born, Lontoosta löytyvä Trunk Clothiers sekä New Yorkiin keväällä avattu The Armoury. Ja Uniqlo. Sitä parempaa ”perustavarakauppaa” ei ole. Jos matkakohteesta löytyy Uniqlo, tie vie sinne.

Atte Rytkölä

Matkailu: mitkä kaupungit maailmalla ovat oman tyylilistasi kärjessä ja miksi? 

New York ja Lontoo. Valinnat ovat ehkä vähän tylsät, mutta molemmissa kaupungeissa on tyylit kohdallaan, oli sitten kyse vaatteista, ruuasta, juomista tai ihan vaan yleisestä meiningistä. Lisäksi molemmista kaupungeista löytyy äärimmäisen kattava valikoima niin isoja tavarataloja kuin pienempiä tiettyyn genreen keskittyneitä putiikkeja, joista voi löytää etsimänsä, oli se sitten oikeastaan mitä vain.

En ole koskaan vieraillut Aasiassa, mutta erityisesti Tokio ja Soul sieltä suunnalta kiinnostavat. Japani ja Etelä-Korea ovat ainakin verkossa ja lehdissä nähdyn perusteella paikkoja, joissa tyylit on hallussa ja siellä ollaan niin sanotusti todella syvällä pelissä.

Atte Rytkölä

Mikä on mottosi?

Whatever you wear – always dress to kill.

Grazie, Atte!

Kuvat: Elina

A word in English

YMT has been a Finnish style blog for one reason. I always felt that Finland needs all the talk about style it can get – in Finnish.

Every now and then Elina and I do get questions in English. And we’ve interviewed a couple of cool dudes in English. We even post randomly in English. Like now.

But writing in Finnish has been the rule and probably will still be the rule.

Yet magic happens when you break the rules. So let’s do a quick recap of YMT in English and feature our English-speaking friends. (All in all we are very grateful to have met such wonderful people.)

Summer break over – let’s do this.

Ben, a creative juggernaut from Los Angeles

Ben Scharlin

”As far as my favorite fashion era goes I think early 20th century men’s wear, both formal and casual appeal to me because they had to serve the dual purpose  of looking sharp in an emerging modern world. At the same time they had to be very functional in the natural environment, which still surrounded humanity at that transitional time.

They had to look good while being rugged and sturdy at the same time. That’s how I like my clothes.

An interesting side note is that my my great grandfather and his brothers sold Gold Rush era work clothes in San Francisco in the early 20th century.  They competed with Levi’s.  Funny enough that whole style is coming back here in Los Angeles.”

Alistair, a photographer from London

Alistair Guy

”Watching movies always influences what I wear for sure. Wes Anderson movies are a good example of this. Music I love but it doesn’t really affect the way I dress.”

Lincoln, a designer from Helsinki

Lincoln Kayiwa /YMT

”As long as you have an excuse – legitimate or not – you’re never overdressed for any occasion.”

Here’s a bonus style tip from Yuki Matsuda, founder and designer of Yuketen and Monitaly.

L1070332

”I always try to wear something Native American.” Can you spot the Native American in his Pitti outfit from last summer?

Words: Jani

Images: Elina

 

YMT: Alistair

Alistair Guy

Alistair on englantilainen valokuvaaja. Hän kuvaa työkseen monenlaista tyylilajia muodista perinteisimpiin potretteihin, mutta on maininnut muotokuvat suosikkitöikseen. Siksi on sopivaa, että juuri YMT:n in-house potrettitaituri Elina otti kuvat, kun Alistair pääsi kameran toiselle puolelle.

Elina kuvasi Alistairin kotioloissa Lontoossa. Miehen näkemys maailmasta aukeaa uudella tavalla, kun hänet näkee paikassa, jossa hän rentoutuu.

On selvää, että muun muassa Burberrylle, Net-a-Porterille ja Smythsonille kuvannut Alistair on tyylitaituri myös kotonaan.

Alistair Guy

Alistair Guy

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?

Rennon siisti sävytettynä jollain vivahteikkaalla. Casually smart with a modern twist!

Alistair Guy

Alistair Guy

Mistä ammennat vaikutteita tyyliisi?

Elokuvat ovat aina vaikuttaneet paljon pukeutumiseeni, se on on selvä. Paras esimerkki tästä ovat Wes Andersonin elokuvat. Matkailu myös: olen pian menossa Pariisiin ja Göteborgiin. Rakastan musiikkia, mutta se ei niinkään vaikuta pukeutumiseeni. Tai no, täytyy toki sanoa, että rakastan rock’n roll -tyyliä.

Alistair Guy

Alistair Guy

Tyylisääntö, jota noudatat aina?

On parempi ylipukeutua kuin alipukeutua.

Tyylisääntö, jota rikot aina?

Pukeudun lähes aina farkkuihin, joten se olisi varmaan se. Mutta eivätkö säännöt ole tehty rikottaviksi?

Alistair Guy

Alistair Guy Rolleiflex

Kuka on tyyliesikuvasi?

Tosielämässä Philip Start ja fiktion puolelta James Bond.

Alistair Guy

Alistair Guy

Mitä vinkkejä sinulla olisi YMT:n lukijoille kotikaupungistasi Lontoosta?

Pukeutumisen suhteen yksinkertaisesti tämä: pue päällesi, mitä ikinä sopiikin juuri sinulle. Tyyli tulee sisältä, sitä ei voi luoda toiselle.

Pidän monista paikoista Lontoossa, mutta meni sinne päiväsaikaan tai illalla – Soho ei petä koskaan!

Alistair Guy

Alistair Guy

Alistair Guy

Mikä omistamasi esine on sinulle tärkein?

Autoni. BMW Z4 (E85). Tanskalaista designia ja saksalaista insinööritaitoa.

Alistair Guy

YMT_Alistair_Guy_DSC1254

Olet valokuvaaja. Miten se vaikuttaa pukeutumiseesi?

Pukeudun mukaviin ja käytännöllisiin vaatteisiin, mutta yritän myös näyttää tyylikkäältä. Itse asiassa. Merkeistä Mr. Start  on suosikkini ja vastaa kaikkiin edellä mainittuihin tarpeisiin.

Alistair Guy

Mikä on mottosi?

Lainaus Casio G-Shockilta: ”Never give up!”

Alistair Guy

Kiitos Alistair!

Kuvat: Elina

Teksti: Jani

 

YMT: Jens

Jens Beck

Jens, 22, on helsinkiläinen opiskelija ja vaatturiliike Sauman myyjä. Jens edustaa uudemman koulukunnan tyylimiestä: tyyppiä, joka saattaa lukea GQ.comia, mutta jota valokuvaaja Tommy Ton ainakin kuvaa GQ.comiin. (Kuva linkin takana, kas tässä.)

Klassisella herraintyylillä on joskus pölyinen klangi, mutta nuori polvi tuo siihen tärkeän ulottuvuuden eli rentouden. Well played!

Jens Beck

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?

Klassinen, mutta rennolla tavalla. Myös nuorekas. Eli saatan käyttää t-paitaa puvun kanssa. Vaikka käytän pukuja, rentous on tärkeää. En halua näyttää liian teatraaliselta, näytelmähahmolta.

Mikä vaikuttaa pukeutumiseesi eniten?

Seuraan jonkin verran muotilehtiä, mutta eniten vaikutteita saan luonnollisesti työn kautta. Seuraan työn puolesta muotiviikkoja, eri valmistajien mallistoja ja olen ajan tasalla virtauksista. Se on tärkeää myyjän työssä. Sitä kautta tulee varmasti vaikutteita alitajuisestikin.

Mikä on oman vaatekaappisi tärkein yksittäinen esine?

Kello. Omega Geneve, jonka olen saanut isoisältäni.

Jens Beck

Tyylisääntö, jota ehdottomasti noudatat?  Tai sääntö, jota rikot?

Noudatan moniakin sääntöjä, mutta en liian tarkasti. Sanotaan näin: minulla ei ole mitään sellaisia sääntöjä, joita en voisi rikkoa. En ole niin tarkka, että vyön pitäisi olla kenkien kanssa samaa nahkaa. Laitan kangasvyön nahkakenkien kanssa, jos se näyttää hyvältä.

Säännöt pitää tietenkin tuntea, jotta niitä voi rikkoa. Jos jokin näyttää hyvälle, tyylisääntö ei saa olla este.

Onko sinulla tyyliesikuvia?

Tietysti klassikot, kuten Paul Newman ja Windsorin herttua. Ja esimerkiksi italialainen Alessandro Squarzi, jota The Sartorialist kuvaa usein. Tai espanjalaisen MAN 1924 –merkin Carlos Castillo. Kaksi jälkimmäistä edustavat juuri sitä klassisia, mutta rentoja tyyliltään. Vaatteet ovat dressattuja, mutta toisaalta sellaisia, että niissä voisi mennä nukkumaan.

Jens Beck

Mikä on maailman tyylikkäin kaupunki ja miksi?

Oman kokemuksen mukaan New York. Se on niin hyvä sekoitus tyylejä. Siellä voi kävellä päivällä Financial districtin vanhan rahan ja pukujen seassa ja nähdä myöhemmin Williamsburgissa kaikki uusimmat hipsterityylit.

Jens Beck

Mistä yleensä ostat vaatteesi? Kivijalka vai netti?

Varmaan puolet ja puolet. Luonnollisesti  ostan suurimman kivijalkaostoksista osa meiltä Saumasta. Minulla on myös vintagea. Hyvä vintagekauppa Helsingissä on esimerkiksi Albertinkadun Variety, josta voi löytää amerikkalaisia työvaatteita ja laadukkaita second hand -kamoja. Sekoitan mielelläni asuun jotain yllättävää, esimerkiksi workwear-elementtejä asuun italialaisen puvun kanssa.

Vinkki nettikauppaan?

No Man Walks Alone.

Jens Beck

Mikä on mottosi?

Isäni on vaikuttanut pukeutumiseeni paljon. Kun jo olin pieni, hän sanoi minulle: ei saa näyttää liian sliipatulta. Voi olla huoliteltu, muttei liian huoliteltu.

Kiitos Jens!

Kuvat: Elina

Teksti: Jani