Category: Joulukalenteri 2016

Luukku kiinni

Useimmiten asiat onnistuvat, joskus ei. YMT:nn Vuoden 2016 joulukalenterista tuli kolossaalinen pettymys – erityisesti sen tekijälle.

Näin kävi. Joulukuu muuttui jossain vaiheessa Fight Clubin Jack’s Smirking Revenge -kohtaukseksi. Ilman suoria viittauksia työelämään, totta kai.

Joulukalenteri jäi kesken. Ei tyylikästä. Jatketaan tyylikkäästi viimeistään vuonna 2017.

En olisi uskonut, että kirjoitan ”Sori, etten ole postannut” -postausta, mutta kai sellainen joskus pakosti tulee. Nyt ainakin tuli.

As A Gentleman Would Say: olen pahoillani.

IMG_0786

Valoa kohti.

Luukku 8: Amies paikallaan

fullsizerender-40

Hardy Amies oli skarppi herra. Ja Hardy Amies on edelleen aika lailla terävä brändi Savile Row’lta. Herra Amies klassikkoteoksineen on tervetullut lisä tyylikalenteriimme, joka on ollut amerikkalaispainotteinen.

Hardy Amies oli paitsi johtava räätäli myös 60-luvun merkittävimpiä kirjoittajia tyyliaiheesta. Tämän kirjan ansiosta.

Otsikossa on sana muoti, mutta kyllä Amies nykytermein enemmän tyylistä kirjoittaa.

Amiesin ABC of Men’s Fashion (2007, V&A Publications) on kooltaan pieni opus, joka putoaa tyylitajuntaan kuin ensimmäinen oma kaksirivinen puku. Mikään ei ole ennallaan sen jälkeen. Osa hämmennyksestä on aitoa iloa maailman avautumisesta, osa luonnollisesti surua siitä, että kaikki on vaativampaa. Palkitsevampaa, mutta vaativampaa.

Amies käy läpi kirjaimellisesti kaiken A:sta Ö:hön. Amies ei lauo vitsejä, mutta kirjasta löytyy huumoria myös räätälin ammatille luonteisen, lievästi rigidin suhtautumisen tuolta puolen. Toisaalta Amies selventää monia käsitteitä kiitettävästi.

”Bespoke. (…) There is a fair amount of controversy over the strict application of the word to tailoring. A Savile Row tailor, for instance, will maintain that true bespoke tailoring can only mean clothes that are made not only to measure but to a customer’s exact requirements as discussed personally between himself and his tailor, the man who is actually going to make the suit.”

Alkaa vaikuttaa siltä, että jokainen YMT:n tyylin joulukalenterissa esitelty kirja on merkkiteos. Amiesin kirja on sitä varmasti.

fullsizerender-41

YMT:n vuoden 2016 tyylikalenterissa arvioidaan jokaisen kalenteriin päätyvän kirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että moni kirjoista tulee saamaan liikuttavan positiivisen arvion, koska partakirjaa pehmeämpää pakettia ei olekaan.

YMT-arvio: ABC of Men’s Fashion. – 4/5.

Luukku 7: Ei parta pahoille kasva, mutta badasseille kasvaa

fullsizerender-29

”Though there are individual exceptions, the absence of Beard is usually a sign of physical and moral weakness.”

Thomas S. Gowingin teos The Philosophy of Beards (2014, British Library Publishing) ei tietenkään ole tyylipuhdas tyylikirja – varsinkaan jos et ole parrakas mies. Gowingin teos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1854 eli kyse ei ole mistään hipsterien fiilistelyopuksesta.

Gowing lähtee liikkeelle kaukaa, mutta syöttää siloposkille karvaista kalkkia koko matkan Viktoriaaniseen aikaan saakka.

Matkalla opimme muun muassa, että Rooman valtakunnassa sotaretkiltä palanneet miehet alkoivat ajaa partaansa. Anteeksi Partaansa, Gowing kirjoittaa sen isolla kirjaimella. On vaikea välttää ajatusta, että parranajon yleistymisellä ja Rooman valtakunnan rappiolla ja tuholla ei olisi minkäänlaista yhteyttä.

Historiallisen merkityksen ohella Gowing luonnollisesti sukeltaa myös Parran esiintymiseen ja merkityksiin Shakespearen näytelmissä. Tiheällä kammalla käydään läpi myös eläinkunta: leijona ilman harjaa ei olisi viidakon kuningas, kuuluu Gowing logiikka.

fullsizerender-30

YMT:n vuoden 2016 tyylikalenterissa arvioidaan jokaisen kalenteriin päätyvän kirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että moni kirjoista tulee saamaan liikuttavan positiivisen arvion, koska partakirjaa pehmeämpää pakettia ei olekaan.

YMT-arvio: The Philosophy of Beards. – 3/5.

Luukku 6: Alkuperäinen ja ainoa Style Guy

fullsizerender-20

Tyylikirjojen Jos luet vain yhden -sarjassa on varmasti mukana useampikin kirja, mutta ainakin tämä sieltä löytyy. Minun kohdallani Glenn O’Brien kuuluisi oikeastaan uraidoleiden joulukalenteriin. Hänestä puhuminen meinaa mennä hieman tämän joulun tyylikalenterin ohi. Jos oli Andy Warholin ja Jean-Michel Basquiatin ystävä, niin vähän heikommatkin kirjoittajan lahjat riittäisivät.

Toki GQ-lehden alkuperäinen ja pitkäaikainen Style Guy eli O’Brien on aidosti mahtava kirjoittaja. O’Brien vain edustaa aina laajempaa kokonaisuutta. Hänen palstansa GQ-lehdessä on koko uuden amerikkalaisen tyylikirjoittamisen juuri.

Valtava tietomäärä leikattuna ohjeilla ja sarkasmilla, päällä black watch -kuosia, jalassa Belgian Shoesit ja kädessä Negroni. Vaatii aikamoista kärsivällisyyttä, että O’Brien ei rekisteröinyt käyttöön nimeä Style God, kun GQ jostain syystä päätti antaa hänelle potkut. Toki on mahdollista, että jotain oikeita ja painavia syitä tuon kyseisen median kannalta itsetuhoiselta vaikuttavan päätöksen taustalla on ollut, mutta eipä mennä niihin nyt.

O’Brien kirjoitti vuosikausia GQ:lle ja Playboylle ja oli sekä Oui- että Interview-lehtien päätoimittaja. Kirjassaan How To Be a Man: A Guide To Style and Behavior For The Modern Gentleman (2011, Rizzoli) on kuitenkin ennen kaikkea sinun ystäväsi.

How to Be a Man on (toivottavasti) välitilinpäätös O’Brienin 30-vuotiselta kirjoittajan uralta aiheen parissa. Kuten hän teoksessaan kirjoittaa, on leveistä chino-housuista ja purjemaisesta paidasta tullut amerikkalaisen toimiston univormu. Alkuperäistä Style Guyta tarvitaan edelleen.

O’Brienin terävin ase on aina ollut pistävä huumori, jossa on yllätyksenä aina lempen ymmärtävä jälkimaku. Hän on aiemmin tässä joulun tyylikalenterissa esitellyn Alan Flusserin hauskempi serkku. Molemmilla on sama newyorkilainen asenne, mutta O’Brien antaa neuvoja humoristisemmin, mikä oikeastaan saa ne jäämään helpommin mieleen.

Italiaa rakastava O’Brien sekoittaa periamerikkalaiseen itärannikon koulukuntaan sprezzaturaa sopivissa annoksissa, jotta klubitakit eivät olisi liian laatikkomaisia ja taskuliinat liian rigidejä. Parhaimmillaan Glenn O’Brienin puhaltaa tekstissään arkisiin asioihin runoutta – kuten kuvaillessaan ihmisen äänenkäyttöä.

”Our personal instrument can be source of eloquence and poetry, or it can noisome noise tantamount to pollution of the civil environment. We must guard not only our words but also our tone. (…) Talking too loudly is a basic offence, like standing too closely.”

Tai kirjoittaessaan solmioita.

”I love the necktie because it is the only article of clothing in a man’s wardrobe that has real enemies.”

How to Be a Man menee monia tyylikirjoja pidemmälle antamissaan ohjeissa. Teoksen lopussa on erityisen mahtava osio satunnaisia, yleisiä elämänohjeita.

”In America, salad bars are the leading cause for salmonella. Bars are for drinking.”

”Complain sparingly. Nobody likes a whiner.”

”When somebody looks good, tell them. They will remember it.”

fullsizerender-21 

YMT:n vuoden 2016 tyylikalenterissa arvioidaan jokaisen kalenteriin päätyvän kirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että moni kirjoista tulee saamaan liikuttavan positiivisen arvion, koska tyylikirjaa painavampaa pakettia ei olekaan.

YMT-arvio: How to Be a Man. – 5/5.

Luukku 5: Tervetuloa vaatekaappiin

fullsizerender-36

Kun yritän epätoivoisesti saada kiinni joulukalenterin oikeaa luukkua, mikään ei auta minua niin paljon kuin ystäväni Miikka ja japanilainen herra Tomoki Sukezane.

Miikka asuu Tokiossa ja häneltä olen saanut muun muassa paljon tärkeää tietoa partamallien uramahdollisuuksista Japanissa.

Lisäksi sain kerran häneltä tuliaisiksi tämän Tomoki Sukezanen kirjan Welcome to My Closet. Diary of A Fashion Addict – Autum-Winter, josta ymmärrän erittäin vähän. Kyse on kannen otsikon perusteella jonkinlaisesta stylistin päiväkirjasta ja herra Sukezane vyöryttääkin kuva kerrallaan vaatekaappinsa sisällön lukijan näkyville. Käsittääkseni Sukezane on Japanissa tunnettu stylisti, joka avustaa muun muassa paikallista GQ-lehteä.

Ilmeisesti Sukezane on dokumentoinut WIWT-tyyliin asujaan jo usemman vuoden blogiinsa ja kyseinen teos on päiväkirja printtimuodossa. Vaikea sanoa, onko todella näin.

Itse teoksen mahdollista syvällisempää viestiä voi vain arvailla, sillä kirja on japaniksi – lukuunottamatta muutamia satunnaisia englanninkielen sanajonoja, kuten ”One of the best clothes in my wardrobe, an haute couture coat by VALENTINO” tai ”BEAUTIFUL. Wearing a bow tie makes me feel like a comedian”. Japania taitamattomalle suhteellisen kontekstivapaat englanninkieliset lauseet ovat kuivuneita keitaita ummikkouden aavikolla.

Vaatemerkit on toki kirjoitettu alkuperäisessä asussaan eli herra Sukezanen vaatekaappi kyllä aukeaa. Se on ummikolle koko teoksen juju, joka toimii kansainvälisellä tyylikielellä. Japanilaisstylisti esittelee rotaation käsitteen tyhjentävästi. Samaa pukua tai farkkuja voi käyttää vaikka viikon jokaisena päivänä, kun varioi asun muita osia tarkasti.

Pitti Uomo -messujen kokemuksella ja Firenze-havaintojen perusteella japanilainen menswear-estetiikka on ylivertaista ja onneksi tuo maailma kirkastuu Sukezanen vaatekaapissa ummikollekin, koska samaan japanilaisen ilmaisuun kuuluu katalogimaisen tarkka visuaalinen dokumentointi.

fullsizerender-37

YMT:n vuoden 2016 joulukalenterissa arvioidaan jokaisen esittelyssä olevan tyylikirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että useampi kirjoista tulee saamaan kiittävät arviot, koska kirjaa kovempaa pakettia ei olekaan.

YMT-arvio: Welcome to My Closet. – 5/5.

Luukku 4: Gordon Gekkon ja Patrick Batemanin tyylikonsultti

fullsizerender-22

Alan Flusser on amerikkalainen vaatesuunnittelija, kirjoittaja ja tyylikonsultti. Hänen kirjansa Dressing the Man on klassikko ja menestys millä tahansa asteikolla. Flusserin pääteosta on myyty lähes 200 000 kappaletta.

Kolmannessa kirjassaan Style & The Man (It Books, 2010) Flusser jatkaa pääteoksen linjoilla. Flusser kirjoittaa tarkasti ja informatiivisesti. Hän  osaa palastella valtavan tietomääränsä hyödyllisiksi ohjeiksi. Kirja ei ole raskas lukukokemuksena – eikä esineenä. Siihen tietoa on saatu ahdettua 136 sivun verran eli kyse on todella kompaktista paketista.

Flusser luottaa järjestelmällisyyteen sääntöihin ja ohjeisiin, mutta taustoittaa ne hyvin. Hänen filosofiansa on, että miehen tyyli ei synny vaistonvaraisista ja improvisoiduista valinnoista, vaan kyse on taidosta, jota voi opiskella ja opetella.

Tarkemmin sanottuna: tyylikäs pukeutuminen ei ole vaikeaa, mutta oikeiden ohjeiden saaminen on.

Oiva esimerkki kirjan hyödyllisistä ohjeista ovat erilaisille vartalotyypeille kohdistetun ostamisen ohjeet. Lyhyen ja tukevamman miehen kannattaa välttää kaksirivisiä pukuja ja investoida sen sijaan yksiriviseen takkiin kahdella napilla. Otsikot kuten ”Dressing the Breast Pocket” antavat kuvaa siitä, mille detaljien tasolle parhaimmillaan mennään. Toisaalta ohjeet on myös erittäin käytännöllisiä. ”Älä osta mitään, mitä et kuvittele pitäväsi seuraavat kymmenen vuotta” on erittäin hyvä ohje.

Ystävällisen Bernie Madoffin näköinen Flusser on tyylin ammattilaisena erittäin monipuolinen ja ahkea. Kirjojen ohella hän johtaa oma räätälipalveluaan New Yorkissa. Flusserin tunnetuimmat luomukset näemme kuitenkin valkokankaalla. Hän konsultoi ja suunnittelee myös elokuvien puvustusta. Tyylikonsulttina Flusser on vastuussa muun muassa Wall Streetin Gordon Gekkon puvustosta ja American Psychon elokuvaversion Patrick Batemanin vaatekaapin sisällöstä. Haastavampia ja vaativampia asiakkaita voi tuskin löytää.

Suomalainen kuluttaja oppii  Flusseria lukemalla muutamassa kymmenessä sivussa enemmän kuin keskivertokaupassa kyselemällä kymmenessä vuodessa.

fullsizerender-23

YMT:n vuoden 2016 joulukalenterissa arvioidaan jokaisen tyylikirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että useampi kirjoista tulee saamaan vahvat arviot, koska kirjaa hienompaa lahjaa ei olekaan.

YMT-arvio: Style & The Man. – 4/5.

Luukku 3: Tyyli nousee itärannikolta

fullsizerender-35

Penny loafer ajatuksistasi!

Graham Marshin ja JP Gaulin The Ivy Look (2010,Frances Lincoln) on kuvakirja päiviin, jolloin lukeminen on melkein liikaa, mutta haluat silti istua Mint Julep  kädessä ja muistella, miten amerikkalaisen tyylin vaikutusvaltaisimpiin kuuluva aikakausi kehittyi. The Ivy Look kertaa levynkansien, mainosten ja muun autenttisuuten pyrkivän kuvaston kautta Yhdysvaltain itärannikon tyyliä 1950-luvulta alkaen.

Marshin ja Gaulin teos ei ole koolla pilattu, mutta kyse onkin taskukirjasta, joka sopii duffelin taskuun. Nyt ei ole kyse Ivy League -yliopistoista, preppytyylin valkoisista etuoikeutetuista East Coast -klaaneista tai edes Brooklynin Y-sukupolven new trad -siivestä rullaamassa farkkujaan ja kuuntelemassa Vampire Weekendiä kattoterassilla.

Teos pyrkii aidontuntuiseen aikalaiskuvaan, ja onnistuu siinä. Röökiä ja kalastusta valkoisissa slackseissä, totta helvetissä!

img_5931

”Mr. Natural: narrow labels to go, hold the double-breasted.

Vähemmän hipsteriä, enemmän sanaa hip. Kirjan esikuvia ovat Steve McQueen, Paul Newman, Miles Davis, Bill Evans ja John Coltrane. Aidot mainokset ja levynkannet kertovat tarinaa rennonpinkeästä 1950- ja 1960-luvun tyylistä, joka visuaalisesti ulottuu Mad Men -kuvastosta prässättyjen farkkujen ja mod-kulttuurin kautta Blue Note -levy-yhtiön jazz-miesten puvustoon.

Kokoaan painavampi teos, ehdottomasti.

 

 

YMT:n vuoden 2016 joulukalenterissa arvioidaan myös jokaisen tyylikirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että useampi kirjoista tulee saamaan ylistävät arviot, koska kirjaa parempaa lahjaa ei olekaan.

YMT-arvio: The Ivy Look. Classic American Clothing – An Illustrated Pocket Guide – 4/5.