Tagged: kirja
Luukku 17: Sinuhe egyptiläinen
Vaikuttava taidehuutokauppa tänään. WSOY ja Helsinki Contemporary keräsivät noin 50 000 euroa hyväntekeväisyyteen myymällä 12 klassikkokirjan uusiin kansiin päätyneet alkuperäisteokset.
Yksi vaikuttavimmista taideteoksista oli Kuutti Lavosen Sinuhe (kuva yllä), joka päätyi rakastetuimpaan kirjoista – Sinuhe egyptiläinen voitti WSOY:n järjestämän yleisöäänestyksen, kun haettiin klassikoiden klassikkoa.
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ilmestyi vuonna 1945, mutta käsittääkseni kaikki suomalaisten painosten kansikuvat ovat tässä alla.
Uusin eli Lavosen teoksella varustettu klassikkoversio on hyvä joululahja, mutta kannattaa pitää kiirettä – painos loppunee lähipäivinä.
Luukku 2: Pintaraapaisu herrasmiehen olemukseen
Tyylikirjoja on monenlaisia. Osa käsittelee pukeutumista, jotkut laajemmin ruokaa, juomaa, asumista tai muuten vain hyvää elämää. Monen kirjan nimessä on mukana sana ’herrasmies’, joka on kirjan nimessä yhtä juhlallinen kuin se on ongelmallinen.
Ensinnäkin on haastavaa, jos kirjailija itse määrittelee itse itsensä herrasmieheksi. Sen pitäisi ehkä olla jotain, jonka määrittelevät muut.
Herrasmies-kirjat myös jäävät usein lentämään aika korkealle. Pahimmillaan ne ovat tyyli-insinöörien sääntötykitystä tai egotrippejä hieman paremmissa matkavaatteissa. Parhaimmillaan Herrasmies-oppaat tarjoavat näkemystä tyylikkääseen elämään asiantuntevimmillaan.
Alfred Tongin The Gentleman’s Handbook – The Essential Guide to Being a Man (2013, Hardie Grant Books) lähtee liikkeelle olettamuksesta, että ”koskaan ei ole ollut niin vaikeaa olla herrasmies kuin nyt”. Kolme vuotta sitten oli ilmeisesti todella vaikeaa olla herrasmies, mutta kirja ei kuitenkaan varsinaisesti tarjoa rohkaisua tämän vaikean tilanteen ratkaisuun. Raaka arvio kuuluu, että teos on yhtä hyvä kuin kuvani siitä.
Tong ampuu ympäriinsä kynällään ja käsittelee pinnallisesti kaikkea viettelyn taidosta tanssimiseen ja sähköpostin kirjoittamisesta farkkujen istuvuuteen. Mihinkään asiaan ei syvennytä, mutta kaikesta puhutaan. Tämä ei vaikuta herrasmiehen lähestymiseltä.
Tongin teos on suhteellisen moderni ja yleinen katsaus miehen elämään. Aiheina ovat niin klassiset herrasmiehet (Duke of Windsor mainittu), kännykän käyttö sosiaalisissa tilanteissa, pukeutuminen, verkostoitumisen taito ja niin edelleen. Tämä herrasmiehen käsikirja juuttui omaan kirjahyllyyni, kun keräsin aineistoa aiheesta. The Gentleman’s Handbook on kuin Blue Wings -lehden juttu aiheesta: kohtalaista ajanvietettä ennen tarjoilua, mutta sen ohut sekä informaation että innostavuuden kannalta, että se jää matkalle.
YMT:n vuoden 2016 joulukalenterissa arvioidaan myös jokaisen tyylikirjan lahjapotentiaali.
Ennustamme, että suurin osa kirjoista tulee saamaan loistavat arviot, koska kirjaa parempaa lahjaa ei olekaan.
YMT-arvio: The Gentleman’s Handbook – The Essential Guide to Being a Man – 2/5.
Luukku 1: Opas parempaan elämään
Joulukuu on kirjojen kuukausi. Me täällä Yhden miehen tyylissä olemme lukeneet kirjoja urakalla koko vuoden ja haluamme juhlistaa rakasta harrastustamme joulukuussa.
Joulukuun alussa olemme edelleen lukeneet, mutta myös ruoskineet itseämme. Muun muassa siitä, että voisiko vuosi 2016 olla ensimmäinen kahteen vuoteen, jolloin YMT:n joulukalenteri ei ilmesty!
Voisiko? Ei.
Itsenäisyyspäivään se vastarinta kesti. Joulukalenterihan tästä tuli.
Tämän joulun tyylikalenteri keskittyy kokonaisuudessaan kirjoihin, ja tarkemmin sanottuna tyylikirjoihin. Olemme sillä tavalla yhden aiheen blogi.
Ensimmäisessä luukussa lähdetään perusasioista.
Englantilaisen Monocle -lehden opassarja on nerokas tapa kierrättää lehden parhaita juttuja kovakantisessa muodossa.
The Monocle Guide to a Better Living (2013, Gestalten) on berliiniläisen (tietysti) kustantamon tuotos. Kyseessä on Monocle-lehden sittemmin sarjaksi kasvaneen kirjaston ensimmäinen teos, jossa nimensä mukaisesti tutkitaan Monoclen perusaihetta – elämänlaatua. Muiden osien aiheina on muun muassa Guide to Cosy Homes ja Guide to Good Business.
Paremman elämän opas on kirja, jonka tekovaiheessa ei ehkä vielä ole ollut varmuutta sarjasta. Ensimmäisen kirjan aiheena nimittäin on kaikki bisneksestä palveluun ja koulutuksesta tyyliin.
Luen kirjaa kuin Monoclea. Teeskentelen kiinnostuvani ihan kaikista tärkeistä aiheista, mutta hyppään suoraan tyyliosioon. Kirjaan on kuratoitu Monoclen parhaat jutut – vuoteen 2013 asti – tyyliosio on taattua laatua.
”Clothes should make you feel good.”
”It’s time to care about the story behind what you wear.”
The Guide to Better Lifen tyyliosion vahvuus ei ehkä ole kirjoittamisen oivalluksissa, mutta visuaalisesti teos on palkitseva. Teksti ovat palasteltuja ja informatiivisia, kuvia riittää tammikuulle asti.
Kirjan tyyliosion painotus on Monoclelle erittäin tyypillinen: paljon aasialaisia vaikutteita, hyppysellinen Australiaa, ei suurin piirtein yhtään mainintaa USA:sta ja erittäin paljon spaziota Italialle. Sopii hyvin!
Tyylikirjana tämä opas tarjoaa visuaalista herkkua kenelle tahansa. Käsittelyyn pääsevät muun muassa vaatekaapin klassikot, maailman parhaat vaatekaupat ja Firenzen Pitti Uomo -messut. Pittin keikarigalleria saa tilaa kolmen aukeaman verran.
YMT:n vuoden 2016 joulukalenterissa arvioidaan myös jokaisen tyylikirjan lahjapotentiaali.
Ennustamme, että jokainen kirja tulee saamaan loistavat arviot, koska kirjaa parempaa lahjaa ei olekaan.
YMT-arvio: The Monocle Guide to a Better Living – 4/5.
Luukku 1: Kirjoittamisesta
Kirjoitin viime joulukuussa tyylin joulukalenteria. (Tein henkilökohtaisen ennätykseni prokrastinaation välttelyssä: kaksikymmentäneljä päivää ja kaksikymmentäneljä postausta putkeen.)
Se oli monestakin syystä mahtavaa. Ei vähiten saamani palautteen ja yllättävän tuotteliaisuuteni takia. Totta kai haluan jatkaa tänä vuonna – ja vieläpä laajemmasta teemasta.
Tämä ei olisi miesten tyyliblogi, jos en säännöllisin väliajoin kirjoittaisi Ernest Hemigwaystä. Nyt ei käsitellä kirjoituskoneita, nyrkkeilyä, sotaa, paidattomana poseeraamista, metsästystä, kalastusta, rommia, kissoja, partaa tai edes. Ei Kuubaa, vanhuksia, merta tai Pariisia. Puhutaan puheista.
Olin viime lauantai-iltana syntymäpäiväjuhlissa. Erityistä oli se, että ihmiset pitivät upeita puheita. Ei mitään maratoneja, vaan huimia kuvia siitä, mitä on olla hyvä ystävä. Juhla kosketti minua valtavasti. Olin näillä synttäreillä yksin, mutta parhaimmat ystäväni ovat ihmisiä, jotka rakastavat puheita. Ja osaavat pitää upeita sellaisia.
Ernest Hemingway kirjoitti puheen saadessaan kirjallisuuden Nobelin vuonna 1954. Tässä sinulleYMT:n joulukalenterin ensimmäisestä luukusta: 61 vuotta vanha puhe.
Hemingway ei sairauden takia itse pystynyt olemaan Tukholmassa vastaanottamassa palkintoaan. Puheen piti USA:n Ruotsin-suurlähettiläs John C. Cabot.
Puhe iskee lujaa, kuten Hemingwaylle sopii. Se on lyhyt, kuten Hemingwaylle sopii.
Minuun osui erityisesti kohta kirjoittamisesta. Kirjoittamisesta ja yksinäisyydestä.
“Writing, at its best, is a lonely life.”
Puheessa pusketaan ajatukseen, että kirjoittajan pitäisi aina uutta aloittaessaan tavoitella jotain, mitä kukaan muu ei ole saavuttanut tai missä kukaan muu ei ole onnistunut. On aina mentävä kohti jotain tavoittamatonta ja siksi tavoittelemisen arvoista haastetta.
“How simple the writing of literature would be if it were only necessary to write in another way what has been well written.”
Inspiraationa tälle ensimmäiselle luukulle on ollut mahtavan Maria Popovan Brain Pickingsin postaus Hemingwayn puheesta ja kirjoittamisen yksinäisyydestä.
Hemingwayn puhe kokonaisuudessaan:
”Having no facility for speech-making and no command of oratory nor any domination of rhetoric, I wish to thank the administrators of the generosity of Alfred Nobel for this Prize.
No writer who knows the great writers who did not receive the Prize can accept it other than with humility. There is no need to list these writers. Everyone here may make his own list according to his knowledge and his conscience.
It would be impossible for me to ask the Ambassador of my country to read a speech in which a writer said all of the things which are in his heart. Things may not be immediately discernible in what a man writes, and in this sometimes he is fortunate; but eventually they are quite clear and by these and the degree of alchemy that he possesses he will endure or be forgotten.
Writing, at its best, is a lonely life. Organizations for writers palliate the writer’s loneliness but I doubt if they improve his writing. He grows in public stature as he sheds his loneliness and often his work deteriorates. For he does his work alone and if he is a good enough writer he must face eternity, or the lack of it, each day.
For a true writer each book should be a new beginning where he tries again for something that is beyond attainment. He should always try for something that has never been done or that others have tried and failed. Then sometimes, with great luck, he will succeed.
How simple the writing of literature would be if it were only necessary to write in another way what has been well written. It is because we have had such great writers in the past that a writer is driven far out past where he can go, out to where no one can help him.
I have spoken too long for a writer. A writer should write what he has to say and not speak it. Again I thank you.”
Teksti: Jani
Kuva elokuvasta La Grande Bellezza. Katso se.
Didion, Ellis ja mustat lasit
Kirjailija Bret Easton Ellisin tiedetään ihannoivan ystäväänsä, kirjailija Joan Didionia. Ellis on tunnustanut saaneensa reilusti vaikutteita Didionilta (”I completely ripped her off in Less Than Zero”). Molempia yhdistää kirjailijapersoonallisuuden jakautuminen New Yorkin ja Kalifornian välille. Ja rakkaus tummiin aurinkolaseihin.
Mitä kirjoittamiseen tulee, Didion on esikuvista mahtavin kenelle tahansa. Didionin kirjojen Kalifornia on se, jossa pidetään aurinkolaseja, mutta niiden takaa ei välttämättä katso maailmaa oppiakseen uutta. Ihminen tarkkailee unohtaakseen jotain, mitä ei voi unohtaa.
Mutta Ellis ei seuraile Didionia pelkästään kirjallisessa työssä.
80-vuotias Didion esiintyi aiemmin tänä vuonna Célinen mainoksissa. Nyt on Bret Easton Ellisin vuoro. Ellis on italialaisen Persolin uusi mainoskasvo. Hänen valintansa on Persolilta luonteva. Ellisin romaanihenkilöiden aurinkolaseista voisi kirjoittaa oman kirjansa.
Teksti: Jani
Kirjakatsaus 2014
Yhden miehen tyyli toivottaa kaikille lukijoilleen onnellista uutta vuotta 2015.
Toivottavasti saat kaiken, mitä toivot. Tai vähintään sen, mitä tarvitset. Toivottavasti valintasi ovat oikeita ja tuovat sen tärkeimmän eli tekevät sinut onnelliseksi.
Jos me siinä sivussa keskustelemme yhdessä vähän pukeutumisen kulttuurista tai vaikka paitojen ja kravattien yhdistelmistä, perinteisistä amerikkalaisista brändeistä, italialaisten pukeutumisrohkeudesta, hyödyllisistä tyylivinkeistä ja sprezzaturasta, vuodesta 2015 tulee meille kaikille mahtava.
Vuoden 2014 lopussa on tilinpäätöksen aika. On tapahtunut paljon, mutta henkilökohtainen kirjallinen tilinpäätökseni näkyy yllä. Hehkutan tätä tänään, on sen aika. Kirjoitin tänä vuonna neljä kirjaa – kaksi yksin, kahdessa olin mukana kirjoittajana ja toimittajana. Kolme oli suomeksi, yksi englanniksi.
Lyhyt analyysi: neljä on tarpeeksi.
Hyvää uutta vuotta!
Jani
Nähdään Helsingin Kirjamessuilla!
Helsingissä järjestetään tänä viikonloppuna kirjamessut. Yllä olevassa kuvassa pöydällä on kolme minulta tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa. (Yksi vielä ilmestymättä, siitä lisää myöhemmin.) Yksi urakan miellyttävistä vaiheista on messuviikonloppu. Kuka kirjailija ei haluaisi puhua työstään, kirjoittamisesta ja kirjoistaan?
YMT hyökkää viikonloppuna tweedin, vakosametin ja neulesolmioiden kirjallisuuskliseemaailmaan. Jos et ole koskaan ollut kirjamessuilla, suosittelen vierailua. Missä muualla voi kuunnella saman päivän aikana kymmeniä suomalaisia kirjailijoita, ostaa koko loppuvuoden syntymäpäivälahjat, isänpäivälahjat (Vapaa tyyli) ja syödä metrilakua? Nähdään messuilla, siis.
Jos satut olemaan messuilla viikonloppuna, tule moikkaamaan! Minulla on viikonloppuna kolme esiintymistä Helsingin Kirjamessuilla. Olemme Duudsonien kanssa puhumassa tällä viikolla ilmestyneestä Härmästä Hollywoodiin -kirjasta Kallion lukion opiskelijoiden kanssa lauantaina Louhi-lavalla klo 13.30. Toinen esiintyminen Duudsonien kanssa on heti perään Suomalaisen kirjakaupan lavalla klo 14.00.
Vapaa tyyli -kirjasta ja suomalaisen miehen pukeutumisesta puhutaan Wine Cornerissa sunnuntaina klo 15.
Tyyliaiheen aasinsilta tulee tässä. Duudsonit esiintyvät kirjan kannessa tuunaamissaan kansallispuvuissa, jotka noteerattiin jo viime vuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Miten niihin pukeudutaan? Se selviää alla olevasta kirjatrailerista.