Category: Säännöt
Luukku 16: neljä tapaa taitella taskuliina (toiveuusinta)
Tämä alla oleva postaus on YMT:n historian suosituin, siispä uusitaan se joulun tyylikalenterin kunniaksi.
Taskuliinan käytössä on oikeastaan vain yksi sääntö. Kutsun sitä poliitikkosäännöksi: kaikki taskuliinalla saavutettu tyylikkyys on mahdollista nollata pitämällä puvun kanssa suunnatonta rannetietokonetta tai sykemittaria.
Muutenhan taskuliinan käyttö on helppoa. Sillä voi tuoda väriä ja persoonallisuutta pukuun tai irtotakkiin. Taskuliinan käytöstä on tullut niin yleistä, että puvuntakki ilman liinaa näyttää karulta. Tehokeino sekin!
Kun taskuliinaa käyttää, sen voi taitella kymmenillä eri tavoilla. Onneksi olkoon – sinun tarvitsee osata vain neljä.
1 Mad Men.
Miten Don Draper taittelisi? Laita liina pöydälle. Mieluiten valkoinen tai hillitysti värikkäällä kantilla koristettu yksivärinen (mainitsinhan jo valkoisen). Taita liina kahtia ja uudelleen kahtia. Tee lisää suoria taitoksia tarvittaessa. Laita liina taskuun ja sovita suoraan linjaan taskunreunan kanssa.
2 Kolmio.
Moni mies pitää taskuliinaa rintataskussa kuin serviettiä eli taskuliinaa näkyy enemmän kuin on fysiikan lakien mukaan mahdollista. Pieni vilautus riittää. Kolmio tuli tunnetuksi muun muassa John F. Kennedyn suosikkina. Aseta valkoinen liina pöydälle terävä kulma ylöspäin. Taittele kulmat oikealta ja vasemmalta keskelle. Taita alakulma keskelle. Taita lisää tarvittaessa. Asettele liina taskuun niin että näkyviin jää vain kolmion kärki.
3 Puff.
Nyt hypätään altaan syvään päähän! Pöyhkeä taitos, joka ei taida olla taitos olleenkaan. Sopii erityisesti kirjaviin silkkiliinoihin. Laita liina pöydälle. Poimi peukalolla ja etusormella liinan keskikohta hyppysiisi. Ota liinasta kiinni vapaalla kädellä niin, että umpinainen pää jää pallomaiseksi. Tunge liinan avonaiset reunat taskuun ja asettele pallo korskean pulleana rintataskuun. Asettele vapaasti fiiliksestä ja liinan kuvioinnista riippuen. Toisin sanoen, tunge liina rintataskuun – jatka päivääsi tyylikkäänä.
4 Vastapuff.
Pöyhkeääkin röyhkeämpi taitos, joka vaatii harjoitusta. Mutta harjoitus tekee dandyn. Laita liina, mieluiten silkkinen, pöydälle. Poimi peukalolla ja etusormella liinan keskikohta hyppysiisi. Ota liinasta kiinni vapaalla kädellä niin, että umpinainen pää jää pallomaiseksi. Tunge pallomainen osa taskuun. Anna liinan kulmien kurottaa kohti taivasta.
Kuva: Rami Niemi
Luukku 6: Persoonallisuus esiin
Suomea ei aina voi pitää tyylikkään pukeutumisen ykkösmaana, mutta joulukuun 6. päivä Helsinki on maailman frakkipääkaupunki. Kun muu Eurooppa on siirtynyt jo vuosikymmeniä sitten smokkiaikaan, Suomi pitää kiinni pukukoodeista juhlallisimmasta. Ja hyvä niin. Frakki päällä juhlafiilistä ei tarvitse etsiä.
Kirjoitin eilen muutaman frakkivinkin Kauppalehteen. Tässä niistä kaksi, jotka kestävät aikaa itsenäisyyspäivän jälkeenkin.
1) Ei rannekelloa.
Rakastat kelloja? Hienoa! Frakki on pukukoodeista tiukin, ja sen kanssa ei ole sopivaa pitää rannekelloa. Taskukello mahtuu pukukoodiin, mutta ehkä koodi on vihje?
Kun olet juhlimassa esimerkiksi Suomen itsenäisyyttä frakkiin sonnustautuneena, kelloa ei tarvitse vilkuilla. On juhlan aika.
2) Mitä tiukempi pukukoodi, sitä paremmin persoonallisuus pääsee esiin.
Linnan juhlat ja muut frakkitilaisuudet ovat naisten pukuloiston näyttämö. Moni luulee, että miehet jäävät paitsioon näyttäessään kaikki samalta. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Kun kaikki miehet näyttävät yhtä eleganteilta frakeissaan, heitä voidaan arvioida kriteereistä tärkeimmällä: persoonan perusteella.
Hyvää itsenäisyyspäivää.
Ohjeita parranajoon
Esittäydyn Twitterissä muun muassa sanoilla ”Beard with a man”. Sanotaanko, että parta-asiat kiiinnostavat.
Miten mies ajaa parran? Millaisia ohjeita parranajoon antaa muille? Sanon aina, että Post Beard-Trim Stress Syndrome (PBTSS) on todellinen ongelma. Vai eikö muka partansa ajanut Esko Valtaoja kadonnut julkisuudesta, kunnes oli kasvattanut edes vähän partaa takaisin?
Minulta kysytään useimmiten kolmea asiaa: mistä kannattaa ostaa puku? Millaisen lahjan ostaisin miehelle? Ja miten mies ajaa parran?
Kaikkiin löytyy nopeita vastauksia, mutta viimeinen kysymys on helpoin. Ennen oman version kuvaamista, tässä Harley Morensteinin klassikkoversio.
Luukku 15: pitääkö vai pitääkö heittää pois?
Hamstraaja ei ole mies, joka ostaa viisi kauluspaitaa. Hamstaaja on mies, joka ostaa viisi paitaa joka kuukausi eikä heitä ikinä yhtään pois.
Vapaa tyyli -kirjassa muistutan hamstraajasäännöstä, joka sopii ihan tavallisille miehille ja naisille.
”Jos et ole käyttänyt vaatekappaletta vuoteen, luovu siitä kierrätykseen tai kirpputorille.”
Sääntöhän on hyvä. Vaatekaappi täynnä t-paitoja ja useamman pahvilaatikon t-paita-arkisto vintillä ei ole selväjärkisen ihmisen inventaarion tulos. Noudatanko itse sääntöä? En, en ainakaan aina.
Olin kerran käyttämättä lempifarkkujani vuoteen. Kunnes palautin otin ne uudelleen käyttöön. Siitä on vuosia, nyt käytän niitä usein. Olisin todella paljon onnettomampi, jos olisin myynyt ne kirpputorilla. Saattaisin jopa olla jumissa epätoivoisessa farkkumetsästysvaiheessa.
Kyse on taas äijän ekosta. Mitä huonolaatuisempia ja ehkä myös ”trendikkäämpiä” vaatteita ostaa, sitä nopeammin ne jäävät vaatekaapin pimeisiin nurkkiin, toisten paitojen alle henkariin, yksinkertaisesti käyttämättä. Mitä laadukkaampia klassikoita hankkii, sitä paremmin ne kestävät aikaa ja pieniä breikkejä. Niitä kulumatkin kaunistavat. Poikkeuksia sääntöihin on aina. Jotkut klassikot voivat ottaa pidempään lukua, kunnes palaavat.
Lopputulos: oman vaatekaapin inventaario kannattaa tehdä säännöllisesti. Jos et ole käyttänyt alennusmyynnistä ostamaasi punaista trenssitakkia kolmeen vuoteen, teidän on aika erota. Toisaalta punainen trenssisi ei ehkä liity hamstraamiseen, vaan itsehillintään alennusmyyntitilanteissa.
Muistathan, että ostohetkellä ajateltu ”Käytän tätä sitten, kun…” tarkoittaa, että et tule käyttämään kyseistä vaatetta ikinä.
Teksti: Jani
Kuvitus: Rami Niemi
Teksti on kierrätetty Vapaa tyyli -kirjasta. Miehen tyyliopas Vapaa tyyli on kestävä joululahja miehelle, isälle ja pojalle. Kyseinen kirja menee harvinaisen harvoin kierrätykseen.
Ohjeita miehelle: hihan pituus
Halusin kirjoittaa rennon pukeutumisoppaan, joka innostaa ja opettaa pukeutumisen kulttuuria, mutta tosikkomaista hifistelyä vältellen. Syntyi Vapaa tyyli. Achievement unlocked!
Vapaa tyyli – miehen pukeutumissäännöt ja kuinka niitä rikotaan on loistava isänpäivälahja tai lahja isälle, pojalle ja miehelle jouluksi. On ollut ilahduttavaa, että myös naiset ovat ottanut kirjan vastaan niin innostuneesti. Kyllähän kirja miesten tyylistä kuuluu jokaiseen kirjahyllyyn.
Yhdellä kirjalla ei kuitenkaan saatu jokaista paidankaulusta vähemmän kiristäväksi tai toimivimpia paidan ja solmion väriyhdistelmiä iskostettua miesten mieleen. Uusia pulmatilanteita tulee eteen joka päivä. Ei hätää, YMT auttaa.
Olemme Elinan kanssa pohtineet paljon, mikä on blogimme tärkein tehtävä. Uskomme, että miesten pukeutumisesta voisi kirjoittaa suomeksi enemmän. Tämäntyyppinen blogi sopisi useammankin suomalaisen lifestyle-lehden tai median kylkeen – ja mielellämme niitä tekisimmekin.
Tärkein tavoitteemme on edistää pukeutumisen kulttuuria ja jalostaa (Yhden) miehen tyyliä.
Siksi jaan jatkossa myös konkreettisia vinkkejä miehen pukeutumiseen liittyen. Lainaan tuttuja tekstejä kirjasta, mutta päivitän, kehittelen ja sovellan niitä tarpeen mukaan. Jotkut kysymykset ovat isoja, jotkut pieniä.
Heti aluksi vedän ässän hihasta.
Millainen on oikea hihan pituus?
Aloitetaan perusasioista. Miehen puvuntakin paidanhihaa tulisi näkyä noin puolitoista senttiä, mutta mittanauhaa ei tarvita. Tärkeintä on, että hihaa näkyy! Muuten takki näyttää auttamatta liian isolta. Valitettavasti suurin osa suomalaisista miehistä käyttää takkeja, joissa on liian pitkät hihat.
Katso yllä olevaa kuvaa. Mitä näet?
Vasemmalla on oikean pituinen hiha. Oikealla tyypillinen suomalainen puvuntakin hiha. Keskimmäinen takki vähän lyhyt.
Tämä ei ole niinkään sääntö vaan ystävällinen ehdotus: paidan hihan tulisi yltää ranteessa juuri siihen kohtaan, josta kämmen alkaa ja peukalo kaartuu. Jos paidanhiha on liian lyhyt, takki on se, joka vaikuttaa pitkältä. Puvuntakin tulisi tosiaan olla paidanhihaanoin puolitoista senttiä lyhyempi. Jos olet onnekas, tätä sinun ei välttämättä edes tarvitse muistaa, koska laadukkaan vaatekaupan myyjä osaa työnsä ja neuvoo lyhentämään liian pitkän hihan.
Mitä paitaan tulee, haaste saattaa olla myös liian pitkä hiha. Kun ostat sinulle uusia paita- tai takkimerkkejä netistä (ilman että pääset kokeilemaan paitoja), pidä huolta, että sinulla on puhelimen muistiossa osaavan ompelijan tai räätälin numero. Hihan lyhentäminen on suhteellisen helppo toimenpide.
Talven lähestyessä on turvallista laukoa totuuksia lyhythihaisista kauluspaidoista. Lyhythihaista kauluspaitaa solmion kanssa voi pitää vain yhdessä työpaikassa. NASA:lla.
Mitä päälle radioon?
Olen huomenna aamulla Yle Puheen haastattelussa klo 9. Puheenaiheena on miesten tyyli ja toivottavasti myös tuo yllä oleva kirja. Kannattaa kuunnella. Luulisin, että tulossa on puhetta miesten pukeutumisesta juuri samaan aikaan, kun mietit, oliko ok laittaa duuniin päälle sama paita kuin sinulla oli eilen. (Jos paita on valkoinen, vastaus on ei.)
Tyylistä lukeminen kannattaa aina
Lukeminen kannattaa aina. Tyylikirjassa on se hyvä puoli, että jo kirjan kuvien katselu kannattaa.
Olen tänään radiossa Ylen Aikaisessa keskustelemassa miesten pukeutumisesta. Puheenaiheena on myös uusi kirjani Vapaa tyyli – miehen pukeutumissäännöt ja kuinka niitä rikotaan.
Vapaa tyyli on saanut inspiraationsa Italiassa ja USA:ssa viettämistäni vuosista. Uskon, että suomalainen mies hyötyy näiden kahden pukeutumiskulttuurin oppien sekoituksesta. Italialaisen kauneuden arvostamisen ja amerikkalaisen klassisen käytännöllisyyden väliltä löytyy juuri meille sopiva keskitie.
Tärkein viesti kuuluu: kun pukeutumissäännöt osaa, niitä voi rikkoa.
Syntymässä on kirja miehille, jotka ajattelevat ennen kuin pukeutuvat. Vapaa tyyli sopii tietysti myös miehille, jotka haluaisivat oppia ajattelemaan ennen kuin pukeutuvat. Mutta erityisesti se on kirja, jonka jokainen parempi puolisko voi ostaa miehelleen.
Vapaasta tyylistä lisää WSOY:n Kirjakevät 2014 -sivuilla. Käy tutustumassa!
Teksti ja kuva: Jani
Monitaly ja unelma Amerikasta
Saanko esitellä: Yuki Matsuda.
Olen törmännyt Matsudaan Firenzen Pitti Uomossa useamman kerran vuodesta 2006 alkaen. Viime kesäkuussa oli ensimmäinen kerta, kun pääsin jututtamaan häntä.
Matsuda omistaa firman nimeltä Meg Company ja sen alla kaksi vaatemerkkiä – Monitaly ja Yuketen – jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti koko miesten muotiteollisuuden nykysuuntaan. Merkit saattavat olla suurelle yleisölle tuntemattomia. Matsudan elämäntyö, made in American ihailu ja amerikkalaisen käsityöperinteen arvostus sen sijaan näkyvät nyt heijastuksina monessa valtavirtamerkissä.
Syystäkin. Häpeilemätön americanan ihannointi yhdistettynä pyyteettömään tutkimustyöhön ja huippuluokan materiaaleihin ja usko artesaanitaitoon on voittava yhdistelmä.
Ehkä Matsudan jututtamatta jättäminen on ollut jotain pelonsekaista kunnioitusta. Tänä kesänä ilmassa oli vain kunnioituksensekaista kunnoitusta, kun Matsuda iski heti kättelyssä tyylisääntöhelmensä tiskiin.
Mikä on tyylisääntö, jota aina noudatat ja mitä aina rikot?
”Puen kyllä aina puvun päälleni, jos pukukoodi vaatii. Oma sääntöni? Ehkä tämä: I always wear something Native American.”
Tutustuin Firenzessä tällä kertaa tarkemmin nimenomaan Monitalyn mallistoon. Kuva yllä on Monitalyn tämän syksyn mallistosta. Syksyn lookbookissa malleina ovat Yuketenin Ryan ja Monitalyn/Meg Companyn Juan.
Oman firman kaverit malleina. Se kuvaa Matsudan rentoa otetta, joka näkyy kaikessa tekemisessä.
Ensi kesän Monitaly-mallisto on yhtä hykerryttävää kuosia. Ruutua, raitaa ja paisley-kuviota. Irtotakkeihin Matsuda on aina kaatanut kuviota isolla kauhalla. Jos liian räikeät kuosit epäilyttävät, Monitalyn sisäänheittotuotteeksi sopii solmio.
Tai rusetti.
Matsudan oma tarina on kirjava kuin ensi kesän kuosit.
Japanilaissyntyinen Matsuda muutti Kaliforniaan unelmiensa perässä. Hän aloitti sisäänostajana ja perusti vuonna 1985 Meg Companyn. Sen alle syntyi pari firmaa: yksi teki kenkiä (Yuketen) ja toinen vaatteita (Monitaly). Molempia ohjaa edelleen huikea tyylitaju ja arvostus amerikkalaisia perinteitä kohtaan. Matsudan tuotteiden maailmanlaajuinen menestys osoittaa, että se toimii.
Matsuda on kotoisin Osakasta. Hän hengaili teininä porukassa, jolle Amerikka oli suuri unelma. Osaka oli otollista maaperää USA-uteliaille. Vintage-kauppialta löytyi juuri oikeita merkkejä: Brooks Brothersin pukuja, L. L. Beanin duck bootseja ja Pendleton-paitoja.
Mikä ensi kesän mallistoon vaikuttaa eniten?
”Southern California.”
Hmm. Puhutte vähän, Mr. Matsuda, mutta viisaita.
Olisi vähättelyä sanoa Monitalyn ja Yuketenin saaneen vaikutteita americanasta. 45-vuotias Matsuda on americanan arkistoija ja konservaattori. Kesän mallisto henkii Matsudan kotimaisemia Hermosa Beachistä, sitä Etelä-Kaliforniaa ja varsinkin paikallisten vintagen aarreaittojen vaikutusta.
Tämän talven mallistot ovat tuttua Monitalyä. Jos kesämallisto on saanut vaikutteensa Matsudan vuosien kokemuksesta Rose Bowlin vintage-torilla, talvimallistossa näkyvät hänen matkansa Amerikan halki New Englandin ja Mainen takamaille. Tyyppinä preppy Kauriinmetsästäjä, ehkäpä.
Tärkeintä eivät kuitenkaan ole americanasta saadut vaikutteet. Monitaly ja Yuketen ovat itsessäänkin the real deal. Kaikki vaatteet ja kengät on valmistettu Yhdysvalloissa.
Lookbook-kuvat: Monitaly
Yhden miehen tyyli 
