Tagged: miehen tyyli

Luukku 2: Pintaraapaisu herrasmiehen olemukseen

fullsizerender-25

Tyylikirjoja on monenlaisia. Osa käsittelee pukeutumista, jotkut laajemmin ruokaa, juomaa, asumista tai muuten vain hyvää elämää. Monen kirjan nimessä on mukana sana ’herrasmies’, joka on kirjan nimessä yhtä juhlallinen kuin se on ongelmallinen.

Ensinnäkin on haastavaa, jos kirjailija itse määrittelee itse itsensä herrasmieheksi. Sen pitäisi ehkä olla jotain, jonka määrittelevät muut.

Herrasmies-kirjat myös jäävät usein lentämään aika korkealle. Pahimmillaan ne ovat tyyli-insinöörien sääntötykitystä tai egotrippejä hieman paremmissa matkavaatteissa. Parhaimmillaan Herrasmies-oppaat tarjoavat näkemystä tyylikkääseen elämään asiantuntevimmillaan.

Alfred Tongin The Gentleman’s Handbook – The Essential Guide to Being a Man (2013, Hardie Grant Books) lähtee liikkeelle olettamuksesta, että ”koskaan ei ole ollut niin vaikeaa olla herrasmies kuin nyt”. Kolme vuotta sitten oli ilmeisesti todella vaikeaa olla herrasmies, mutta kirja ei kuitenkaan varsinaisesti tarjoa rohkaisua tämän vaikean tilanteen ratkaisuun. Raaka arvio kuuluu, että teos on yhtä hyvä kuin kuvani siitä.

Tong ampuu ympäriinsä kynällään ja käsittelee pinnallisesti kaikkea viettelyn taidosta tanssimiseen ja sähköpostin kirjoittamisesta farkkujen istuvuuteen. Mihinkään asiaan ei syvennytä, mutta kaikesta puhutaan. Tämä ei vaikuta herrasmiehen lähestymiseltä.

fullsizerender-34

Tongin teos on suhteellisen moderni ja yleinen katsaus miehen elämään. Aiheina ovat niin klassiset herrasmiehet (Duke of Windsor mainittu), kännykän käyttö sosiaalisissa tilanteissa, pukeutuminen, verkostoitumisen taito ja niin edelleen. Tämä herrasmiehen käsikirja juuttui omaan kirjahyllyyni, kun keräsin aineistoa aiheesta. The Gentleman’s Handbook on kuin Blue Wings -lehden juttu aiheesta: kohtalaista ajanvietettä ennen tarjoilua, mutta sen ohut sekä informaation että innostavuuden kannalta, että se jää matkalle.

YMT:n vuoden 2016 joulukalenterissa arvioidaan myös jokaisen tyylikirjan lahjapotentiaali.

Ennustamme, että suurin osa kirjoista tulee saamaan loistavat arviot, koska kirjaa parempaa lahjaa ei olekaan.

YMT-arvio: The Gentleman’s Handbook – The Essential Guide to Being a Man – 2/5.

Mainokset

Feeling blue

Kaksi kovinta tässä hetkessä puhumassa kahdesta klassisimmasta kautta aikojen. Tässä lukusuositus lauantai-illan kunniaksi. Kun Sid Mashburn puhuu navy blazeristä, kuuntelen. Kun David Coggins kirjoittaa navy suitista, luen.

Suomalainen mies ostaa edelleen liian usein mustaa, kun hän ostaa pukua. Sanon aina, että tummansininen ajaa saman asian – ja monta muuta sen lisäksi. Tämäpä sattui: kaksi tämän ajan tyylivaikuttajaa ajaa edistämässä sinistä.

Sid Mashburn on Atlantan tyylitaituri, joka nousi vuonna 2007 oman liikkeen perustamisen jälkeen nopeasti nettimaineeseen. Mashburn on juuri laajentanut Los Angelesiin. Mashburn avasi liikkeen Brentwood Country Martiin.

David Coggins on amerikkalainen kirjoittaja ja kirjailija, jolta on juuri julkaistu jopa Vapaa tyylin veroinen tyylikirja Men and Style: Essays, Interviews and Considerations. (Osta molemmat heti.)

Coggins avaa Michael Williamsin A Continuous Leanille tummansinisen puvun ylivoimaisuutta otsikolla Big Blue. Kun aiheena on tyyli tai tummansininen puku, Coggins ei kirjoita, hän todistaa.

”When worn correctly blue is not business, it’s personal.”

Screen Shot 2016-10-22 at 18.10.43.png

Jos Gianluca Vacchia ei olisi, Instagramin pitäisi keksiä hänet

Screen Shot 2016-08-08 at 19.22.00

Ihmiset, jotka puhuvat kesän lopusta elokuun alussa ovat samoja ihmisiä, jotka puhuvat varhaiskeski-iästä kolmekymppisenä. Vinkki: älä ole yksi heistä.

Kesän vaikuttavin uusi dandy on italialainen yrittäjä Gianluca Vacchi, joka suhtautuu elämään monimiljonäärin itsevarmuudella. Suosittelen seuraamaan Vacchia Instagramissa – vaikka vähän pidemmällekin loppukesään.

Kesä maailmalla tai Viiskulmassa ei ole ollut pelkkää juhlaa. Siksi joskus tarvitsee myös tanssivia italialaisia miljonäärejä. 49-vuotias Vacchi johtaa yli miljardin euron liikevaihtoa pyörittävää perheyritystä. Hän pitää pyjamatyylistä, tatuoinneista sekä moottoripyöristä ja julkaisee Instagramissa tanssivideoita tyttöystävänsä kanssa, kuntoiluvinkkejä, kuvia Rubinacci-puvuistaan ja kaverikuvia Christian Vierin kanssa.

Jos Gianluca Vacchia ei olisi, Instagramin pitäisi keksiä hänet.

Alla olevan videon julkaisuhetkellä Vacchilla oli Instagramissa 1,5 miljoonaa seuraajaa. Nyt niitä on 3 miljoonaa.

Kuten Gianluca Vacchi sanoisi: enjoy!

Luukku 24: Smokki

Suits_Blue_Plain_Manhattan_P4763_Suitsupply_Online_Store_1

Kas näin. Kun joulun tyylikalenteri venyy tarpeeksi pitkälle, voidaan alkaa puhua uudenvuodenaaton juhlista. Ja nekin ovat tämän julkaisuhetkellä jo alkaneet. YMT:n tyylikalenteri on mahtava kertaus vuodestani. Aikataulut eivät aivan pidä, eikä onnistumisesta ole takuuta, mutta mitään ei jätetä tekemättä vain sen takia, että olisi vähän vaikeaa.

Asiaan. Jos miestä onnistaa, hän saa kutsun smokkijuhliin. Silloin päälle puetaan smokki. Kirjoitin aiemmin syksyllä Kauppalehteen smokeista sekä James Bondista ja smokeista. Jatkossa näitä juttuja tulee enemmänkin Kauppalehti Option alle verkossa, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

Jälkimmäisessä jutussa sivuttiin Bondin vaikusta nimenomaan miehen juhlapukeutumiseen. Bond kulkee räätälöidyssä smokissa, mutta valmiinakin ostettu voi kohottaa miehen juhlamieltä merkittävästi. Vuokraamista en suosi, mutta minulla on siihen hyvä sääntö.

Sääntö kuuluu: jos juhlit smokissa yli kaksi kertaa vuodessa, olet onnekas ja sinun kannattaa ostaa oma smokki.

Kauppalehden jutussa ensimmäinen lukijakommenttini oli: ”Smokki ei ole juhla-asu”. Mahtavan absurdin kommentin kunniaksi uusintana yksi kappale Kauppalehden jutustani.

”Smokki on juhla-asu. Sen pitää istua ja toisaalta smokin pitää kestää elämää. Bondilla elämä tarkoittaa takaa-ajoja ja pystypainia kasinon katolla. Meillä muilla elämä tarkoittaa arvaamattomia liikkeitä ainakin tanssilattialla.”

Kirjoitin Instagramiin aiemmin tänään kiitokset vuodelle 2015. Vuoden 2015 ansiosta 2016 tulee olemaan helppoa olla hieno vuosi.

Nostakaamme malja arvaamattomille liikkeille. Uusia juttuja tulee aina. Niin myös tämän blogin suhteen. Onnellista uutta vuotta kaikille YMT:n lukijoille!

Teksti: Jani

Kuva: Suitsupply

Luukku 20: Millainen laukku sopii miehelle?

Millainen laukku miehelle? Millainen laukku miehelle! No, millainen mies on kyseessä?

Silloin tällöin joku kysyy minulta vinkkejä, kun pitäisi ostaa miehelle lahjaa. Ei joululahjavinkkejä kylläkään. Siksi voin rennosti jatkaa aiheesta joulun jälkeenkin! (Ja joulun tyylikalenteri saadaan tänä vuonnakin valmiiksi.)

Yleisin kysymys kuuluu: mistä kannattaa ostaa puku? Ja hyvänä kakkosena tulee, millaisen laukun miehelle voisi ostaa. Tärkein taustakysymys molempiin tiedusteluihin kuuluu tietysti, millainen on lahjan saava mies.

Puku on vinkkailun suhteen monimutkaisempi aihe, jota tässä blogissa on käsitelty aiemmin ja käsitellään varmasti jatkossakin.

Oli mies millainen tahansa, tässä on kolme (ok, neljä) pätevää laukkua miehelle.

Reppu
Moni ostaa lahjaksi salkun, vaikka rennommallakin laukulla pääsee sankarin suosioon. Kun ostat lahjaksi repun, kannattaa erityisesti panostaa laatuun. Monet reput ovat halpoja ja kestävät hädin tuskin seuraavaan merkkipäiään.

Yuki Matsudan Yuketenin Canoe on mainio esimerkikki repusta, joka kestäisi koko Iijoki-sarjan painon ja näyttää hyvältä tyhjempänäkin. Canoe on sattumalta MR PORTERin alennusmyynnissä. Repun saa alle satasella, ja ehkä sillä hinnalla saa hyvänkin. Tämän Canoen saa alennusmyynnistä 157 eurolla.

 

Screen Shot 2015-12-26 at 6.47.00 PM

 

Weekend bag
Mulberryn Clipper on listalla mukana esittämässä malliyksilöä. Hintansa (yli tonnin) puolesta Clipper ei välttämättä ole aivan lahjamateriaalia, ellei mies ole ostamassa lahjaa itselleen.

Viikonloppulaukku on kuitenkin kokonsa puolesta täydellinen. Tällainen laukku tulisi olla jokaisella miehellä. Sisään mahtuvat parin päivän kamat ja nahka materiaalia vain paranee vuosien epämääräisestä heittelystä.

 

Screen Shot 2015-12-26 at 6.50.00 PM

Salkku
Filsonin salkku on lahjoista varmin. Se on laukuista monikäyttöisin ja muutamalla sadalla eurolla saa laukun, joka kestää muutama kymmenen vuotta. 100 euroa / vuosikymmen on hyvä sijoitussuhde. Suomessa Filsonia myy ainakin Pinkomo.

Screen Shot 2015-12-26 at 7.16.51 PM

Jos lähdet Filson-lahjoittajaksi, kohtaat lähitulevaisuudessa ongelman. Et voi ostaa uutta samanlaista, koska laukku ei periaatteessa kulu, eikä mene rikki.

Kyseinen salkku on suosikkilaukkuni.

Pukupussi
Toki laukkuja tarvitaan monta. Käytännöllisyyteen panostaneen Filsonin yksi hienoimmista tuotteista on raskaasta canvas-kankaasta ja satulanahasta valmistettu (Made in USA) pukupussi. Alle 300 pukupussi taitaa sekin löytyä Pinkomon valikoimista.

Screen Shot 2015-12-26 at 6.51.11 PM

Teksti: Jani

Kuvat: MR PORTER, Mulberry ja Filson

Luukku 18: Huopa, josta tuli klassikko

Screen Shot 2015-12-23 at 7.08.06 PM

Hudson’s Bay Company on myynyt huopia alusta asti.” Ja kun sanotaan ”alusta asti” niin, että todella tarkoitetaan sitä, puhutaan vuodesta 1668. HBC perustettiin silloin.

Täydellisessä maailmassa minulla olisi yllä kuva omasta HBC-huovastani. Ei ole, ei vielä. En ole päässyt edes kovin lähelle. Minulla on vain Pendletonin kahvimuki. Ja pyyhe.

download

No, muki on hieno, vaikka sininen raita puuttuukin.

Hudson’s Bay Companyn valkoisessa klassikkohuovassa on vihreä, punainen, keltainen ja sininen raita. Symboliikka on satunnaista ja käytännöllistä. Värit olivat huopadesignin syntyaikaan (raitahuopa lanseerattiin vuonna 1800) suosittuja ja kyseisiä värejä oli helppo värjätä.Yllä kuvatun huovan nimi on itse asiassa Point Blanket ja nimi tulee sivussa näkyvistä ohuista viivoista, eikä raidoista.

Oli miten oli, huovan ja koko Hudson’s Bay Companyn perintö on hieman kiistelty aihe. Firman omilla nettisivuilla Amerikan alkuperäiskansoja kutsutaan yrityksen ”ensimmäisiksi asiakkaiksi”, mikä kuulostaa erittäin taipuisalta tavalta puhua kolonialismista.

Asiakkaita oli kuitenkin jo 1800-luvun alussa Englannissa asti. Designistä on tullut ikoninen, joka innostaa itärannikon preppyjä, länsirannikon surffareita ja punavuorelaista lattepappaa. Villistä lännestä hipsterin sohvalle Brooklyniin ei kuulosta järin vaikuttavalta matkalta, mutta ehkä se kuitenkin on sitä. Hyvä design on ikuista – tai ainakin se lämmittää, kun katsoo sohvalla westerniä Netflixistä.