Category: Inspiraatio

”Sinäkään et käytä sellaista liinaa”

Ennen oli Hatut ja Myssyt, nyt Liinat ja Tyhjätaskut. Jos on pakko valita, kuulun liinapuolueeseen. Pakko arvostaa, kun Suomen tasavallan presidentti kommentoi tyyliaiheita. 

Miten taskuliina taitellaan? Kiva, kun kysyit! Tässä Yhden miehen tyylin ikuinen toiveuusinta eli taskuliinan taitteluohje

Mainokset

YMT: Nigel 

Nigel Cabourn on englantilainen suunnittelija, jota pääsin haastattelemaan Kauppalehteen Pitti Uomossa. Seitsemänkymppinen Cabourn kiristää tahtia suunnittelijana ja esitteli Pittissä toista kollaboraatiotaan Peak Performancen kanssa. 

Nigel Cabourn tunnetaan armeijavintagen tulkkina ja luojana. Hänen oma tyylinsä on linjassa Cabourn-designin kanssa. Cabourn leikittelee perinteiden kanssa ja suosii itse todella väljää linjaa. 
”Tykkään pitää löysiä vaatteita.”

”Pidän itse siitä, että näytän coolilta. Myös minun iässäni”, Cabourn totesi. 

Tyylin kulmakivet ovat Cabournille yksinkertaisia. 

”Laatu ja värit ovat tärkeitä. Totta puhuen: minä puen ylleni vain sinistä, armeijanvihreää ja oranssia. That’s it!”

Kuva: Kimmo Haapala

Kolme smokkia vuodenvaihteen juhliin

Käytän vain kolmea smokkia: texasilaista, kanadalaista ja klassista. 

Uudenvuodenaattona juhlitaan ja smokki on miehen juhla-asuista paras. 

Texas Tuxedo


Texas Tuxedo tarkoittaa farkkuja ja farkkupaitaa. Kyse on hienon osavaltion kansallispuvusta. Jos texasilaiseen smokkiin yrittää lätkäistä tyylisääntöjä, sanoisin, että yläosan tulee olla samaa väriä tai vaaleampi kuin alaosan. 

Yhdistäisin rakastamani RRL-farkut Polo Ralph Laurenin chambraypaitaan klubikauluksella, koska voin. Täysiverinen TT vaatisi farkkupaitaa ja bootseja, mutta Red Wingit kelvatkoon. 

Suosittelen harkitsemaan myös linkkuveitsen kantamista tämän asun kanssa. Ne Pabst Blue Ribbonit ja Budweiserit eivät avaa itse itseään.  

Canadian Tuxedo


Kanadassa on Texasia kylmempi. Kanadalainen smokki on farkut ja farkkutakki. Tuulahdus USA:aa tässä smokissa on Brooks Brothersin valkoinen OCBD. It really puts the white in white thrash tuxedo. Red Wingit olisivat napakka valinta tähänkin asuun, mutta Mark McNairyn tuplamonkit ovat pieni upgrade duunarismokkiin.

Sama pointti kuin Texasissa. Ylä- ja alaosat samaa väriä tai yläosa vaaleampaa denimiä. Tähän asuun yläosa järkyttää, sillä löysin kaapista Gapin (!) takin. Alakerrassa toki sitten on LVC:n farkut. Smokki arkeen ja juhlaan. 

Black Tie


Klassinen smokki toimii monessa muodossa ja siinä on erityisen hienoa jättää taakse vanha vuosi ja kohdata uusi. Juhla-asuna se on aina illan pelastaja, smokissa on aina erityinen olo. 

Kun pitää huolta istuvuudesta, isoja smokkivalintoja on väri ja kauluksen muoto. Omani on Tagliatoren sininen (ehkä midnight blue) sopivan pöyhkeällä peak lapelilla. Kenkien ei tarvitse olla kiiltonahkaa, mustat oxfordit peilinkirkkaina sopivat mielestäni mainiosti. Itse uskoin Sauman Ollin suositusta ja valitsin yksinkertaista mustaa mokkaa. Kirjaillut samettislipperit ovat tietysti aina listalla. Vaikka golfaajasetäsi ja naapurin vuorineuvos väittävät toista, cummerbundia ei myöskään nykyään välttämättä tarvita.

Tärkeintä on solmia rusetti itse. Vain itse solmitun voi uuden vuoden puolella avata. Solmukkeen solmiminen on hieman vaikea opetella, mutta vuodenvaihde on hyvä hetki muistaa, että jotkut asiat ovat hiukan vaikeita. 

Hyvää uutta vuotta 2018!

Luukku 24: so this is Christmas

Uskomatonta, mutta sain 24 luukun joulukalenterin tehtyä. Blogi oli elänyt pitkään hiljaiseloa. Olen nauttinut YMT:n kirjoittamisesta kovasti, ja ehkä Yhden miehen tyylin onkin aika palata aktiiviseksi. 

Olin ajatellut, etten ehdi kirjoittaa blogia. Kirjoittamisessa ei kuitenkaan ole kyse ajasta tai ajan löytämisestä. Muistin taas tekemällä, että kyse on ajattelun kehittämisestä. Kirjoittaminen on liikkeessä pysymistä. Aina, vaikka kirjoittaisikin välillä hanskoista, penny loafereista tai taskuliinan taittelusta. Pukeutumisen kulttuuriin mahtuu Suomessa ajatuksia.

Olkoon joulun lahja itselleni se, että kirjoitan enemmän ja enemmän, ja katson, mihin YMT vuonna 2018 päätyy. 

Rauhallista joulua ja tyylikästä uutta vuotta 2018!

Luukku 21: Vuoden pimeimmän päivän valaistuminen

Tebian beanie 2017 front small

.TEBIAN ja täydellinen pipo.

En ole juuri koskaan pukeutunut mustaan. Monet pukeutuvat, mutta en ole oikeastaan ymmärtänyt, miksi.

Haastattelu Nomen Nescion perustajien Niina ja Timo Leskelän kanssa sai minut harkitsemaan näkökulman vaihtamista. Niina ja Timo puhuivat siitä, että musta ei ole aggressiivinen ja kaiken valon imevä väri, vaan käytännöllinen ja yksinkertainen väri, joka auttaa keskittymään hahmoon. Minimalistinen pukeutuminen aiheuttaa saman efektin kuin minimalistinen arkkitehtuuri: kun ihminen astuu minimalistiseen tilaan, hän ei keskity yksityiskohtiin, vaan itse tilaan.

Totaalinen valaistumisen hetki.

nomennescio_102_parka_coat_01

Nomen Nescion parka.

 

shop-gunblack-500X500

Formal Fridayn farkut.

Saint_Vacant_LaceUp_Oil_Black-1

Saint Vacantin lace-up boot.

 

Luukku 20: Liinat kiinni, Drake’s London

Drake’s London on lontoolainen (terve, Sherlock) asustevalmistaja. Nykyään Drake’s tekee paitaa ja pukuakin, mutta tunnetaan erityisesti solmioista ja kaula- sekä taskuliinoista.

Vuonna 1977 perustettu yritys on viime vuosina päässyt hyvään lentoon. Aktiivinen some-elämä yhdistettynä oikeanlaiseen #menswear-hypeen reagointiin on siivittänyt Drake’sin suosikkimerkiksi.

Suomessa Drake’s Londonia myy Sauma Helsingissä. Jos jokin tärkeä lahja on vielä ostamatta on vielä ostamatta, tässä siis vahva suositus sukupuolesta riippumatta. 

Drake’sin nykyinen omistaja Michael Hill on vanha YMT-tuttu ja odotan hänen tapaamistaan taas tammikuun Pitti Uomossa. 

Luukku 17: Sinuhe egyptiläinen

Vaikuttava taidehuutokauppa tänään. WSOY ja Helsinki Contemporary keräsivät noin 50 000 euroa hyväntekeväisyyteen myymällä 12 klassikkokirjan uusiin kansiin päätyneet alkuperäisteokset. 

Yksi vaikuttavimmista taideteoksista oli Kuutti Lavosen Sinuhe (kuva yllä), joka päätyi rakastetuimpaan kirjoista – Sinuhe egyptiläinen voitti WSOY:n järjestämän yleisöäänestyksen, kun haettiin klassikoiden klassikkoa.  

Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ilmestyi vuonna 1945, mutta käsittääkseni kaikki suomalaisten painosten kansikuvat ovat tässä alla.

Uusin eli Lavosen teoksella varustettu klassikkoversio on hyvä joululahja, mutta kannattaa pitää kiirettä – painos loppunee lähipäivinä.