Tagged: esquire
Luukku 1: Kannattaako lukeminen aina?
“Taste. Who has it. Who doesn’t. Why it matters more than ever.”
Yhden miehen tyyli on elänyt hiljaisesti, mutta blogi nousee kuin Whamin Last Christmas: aina trendaamassa joulukuussa. Välillä YMT palaa ryminällä, joskus hiipien. Tänä joulukuussa ehkä enemmän Ministry of Silly Walks -tyyliin.
Kun avataan ensimmäinen luukku, pakko avautua.
Rakastan tyylistä kirjoittamista. YMT-blogia olen pitänyt vuodesta 2013. Kirjoitan tyylistä Kauppalehti Optioon, teen videoita Option tyylikoulu -nimellä ja olen kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa. Vapaa tyyli (Johnny Kniga) ilmestyi vuonna 2014, ja yhdessä Minna Kiistalan kanssa kirjoitettu Menesty tyylillä (Alma Talent) tämän vuoden lokakuussa.
Viimeisimmän kirjan ilmestyttyä mietin ensimmäistä kertaa, onko tässä mitään järkeä. Helsingin Sanomat teki jutun kirjasta, ja keskustelu jutusta ja sitä seuranneesta jatkojutusta jälkeen opetti paljon somekohusta. Kohuhan oli pieni, mutta myrsky vesilasissakin on hurja, jos pidät itse siitä lasista kiinni. Somekohu on sukupolvikokemus, josta palkkioksi jää etuliite. Kuten ystäväni kommentoi, ei ehkä sittenkaan ole pahinta olla Bisnespukeutumis-Jani.
Keskustelussa minua kirjoittajana ahdisti eniten, että se oli täysin epä-älyllistä. Jos kirjoittaisin kalaruokakirjan, en alkaisi väittelemään teoksen relevanttiudesta kala-allergikkojen kanssa. Mutta toisaalta, niinhän se menee, että leijonat eivät menetä yöuniaan lampaiden mielipiteiden takia.
Aika paljon eläinvertauksia jo tässä vaiheessa! Tästä tulee hyvä joulukalenteri. Kirjoitan 24 tekstiä yleisesti miesten tyylistä ja pukeutumisen kulttuurista. Viime vuonna joulukalenteri jäi vähän reikäiseksi, hoidetaanpa tänä vuonna homma kunnolla.
Jossain vaiheessa pientä mylläkkäämme mieleen tuli ajatus, että kannattaako minun edes puhua tyyliaiheesta enää.
No, se meni nopeasti ohi. Pukeutumisen kulttuurista pitää puhua ja kirjoittaa enemmän kuin koskaan ennen. Jos bisnespukeutumiskirjastakin innostuvat keskustelemaan ihmiset, jotka näyttävät siltä, että heitä ei kiinnosta bisnes, eikä pukeutuminen, puhetta tarvitaan.
Esquiren The Big Black Book on yksi luotettavista ja hauskoista tietolähteistä, jos miesten tyyli kiinnostaa. Amerikkalaisten omistautuminen pukeutumisen kulttuurille on ihailtavaa. Esquiren humoristiset ja käytännölliset ohjeet ja vinkit ovat pitkään olleet esimerkkinä minulle omassa kirjoittamisessa.
Kyllä. Lukeminen – se kannattaa aina.
Luukku 20: puku ja tennarit
Klassisen herraintyylin suurin synti on pitää puvun kanssa rentoja tennareita. Voiko puvun kanssa pitää tennareita? Totta kai voi, hyvät herrat!
Amerikkalaiset lehdet GQ:n ja Esquiren johdolla ovat edistäneet pukutennarien asiaa vuosia. Vapaan tyylin hengessä juhlavan ja rennon yhdistely onnistuu, kun muistaa keskittyä yksityiskohtiin.
Tennarit sopivat puvun kanssa, kunhan puvun housut ovat kapeat, oikean mittaiset (mieluummin lyhyet kuin pitkät) ja puvun yleisilme on moderni. Yllä kuvituksessa puvun kanssa on t-paita, mutta kyllä tennarit solmion tai rusetinkin kanssa sopivat. Kaikki on mahdollista.
Helpointa on keskittyä itse kenkiin. Pidä huolta, että tennarit ovat puhtaat. Ei liian paksuja pohjia, ei liian kirkkaita värejä ja ei juoksutossuja. Siis ei ainakaan samoja tossuja, joilla juokset.
Valitse malliksi klassikko, esimerkiksi valkoiset tai mustat Converset. Myös monet nahkaiset tennarit kunnioittavat pukua, kuten alla oleva Common Projectsin suosikkimalli.
Harkitse kuitenkin, millaisessa tilaisuudessa räväytät jaloillasi. Tennarit ja puku herättävät yhdessä varmasti huomiota. Suosittelen myös pohtimaan, millaisen puvun kanssa jalkansa vapauttaa. Kuten amerikkalaisen GQ:n luova johtaja Jim Moore sanoo, tärkeintä on ”kunnioittaa pukua”.
Tumma puku ja tennarit? Ei.
Tweedpuku ja retrohtavat New Balancet? Yes, Sir.
Tummansininen pellavapuku ja Supergan vaaleat kangastennarit? Ehdottomasti kyllä.
Kesäisen rento puuvillapuku ja Common Projectsit. Toimii aina.
Mutta tärkeintä on tässäkin tyylissä lähteä siitä, millainen mies on kyseessä. Puvun ja tennarien yhdistäminen sopii luoville, nuorille, rennoille ja taiteellisille. Tai hitto soikoon, kaikillehan ne sopivat silloin tällöin, sillä pukukin ansaitsee tulla pidetyksi rennosti.
Muista, että miehellä pitää olla puku, mutta pukumies ei ole pakko olla.
Teksti: Jani
Kuva: MR PORTER
Kuvitus: Rami Niemi
Teksti on muokattu Vapaa tyyli -kirjasta. Vapaa tyyli on mainio joululahja miehelle, isälle ja pojalle ja sen voi helposti yhdistää puvun ja tennarien kanssa.
Slush Looks eli tyylikkäimmät pelihahmot
Helsingistä tulee huomenna ja keskiviikkona maailman hupparipääkaupunki. Ajattelin Slushin kunniaksi kirjoittaa tyylijutun peliteollisuudesta. Haastava tehtävä – mutta ei mahdoton. Alustavia näkökulmia: ”t-paidan istuvuus”, ”parhaat logot” ja tietenkin ”pitääkö hupparin sopia New Balance -lenkkareihin”.
Onneksi amerikkalainen Esquire julkaisi juuri sopivasti Slush-viikon maanantaille oman juttunsa peliteollisuudesta. Tai siis tyylikkäimmistä pelihahmoista. Ei, Super Mario ei päässyt listalle, vaikka viikset ja haalarit viittaavat vahvaan hipsteriyteen.
Esimerkiksi Rockstar Gamesin Max Payne 3 -pelin yllä oleva päähenkilö on sen sijaan päässyt listalle. Hyvä valinta, hius- ja partamalli on tyylikäs.
Mutta kun tehdään tyylilistaa, pukeutumiselta odottaa vähän enemmän. Suoraan sanoen ihmettelen, että Esquirelta on selvästi unohtunut Remedyn tekemä ensimmäinen Max Payne -peli.
Legendaarisen pelisarjan ensimmäisessä pelissä Max Payne ja hänen kollegansa Alex Balder olivat pelihahmoina todellisia tyylin edelläkävijöitä. Madmenejä ennen Mad Men -sarjaa. Ajatonta poliisimiestyyli vuodelta 2001. Säkenöivä roolisuoritus myös allekirjoittaneelta. (Vaatteet mallien omat.)
EDIT: Esquiren uskottavuus pelityylin merkkijulkaisuna heikkenee entisestään. Sam Lake, Remedyn luova johtaja kertoi vielä, että Max Payne 3:n havaijipaita on itse asiassa kunnianosoitus alkuperäiselle Max Paynelle, joka myös piti vastaavaa paitaa. Esquiren pitäisi pelata enemmän.
Huomattavaa on myös, että Remedyn Alan Wakea ei ole napattu listalle. Tuoreimmassa versiossaan Wake edustaa trendikästä metsuriseksuaalia ruutupaitoineen. (Tämä on viimeinen kerta, kun YMT käyttää sanaa metsuriseksuaali.)
Teksti: Jani
Yhden miehen tyyli 