Category: Uncategorized
Naistenpäivä
Tämä: ”Ah, women. They make the highs higher and the lows more frequent.”
Friedrich Nietzsche
Mutta varsinkin tämä: ”As usual, there is a great woman behind every idiot.”
John Lennon
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Udon karisma
Valokuvaajalle jokainen kohde on inspiraatio mutta jotkut ihmiset jäävät mieleen. Kuvasin Udo Kieriä Cannesissa filmifestivaaleilla. Nyt hän on taas Lars Von Trierin uusimmassa filmissä Nymphomanic.
Tukholma-New York
Gant Ruggerin luova johtaja Christopher Bastin työskentelee Tukholmassa, mutta hänen luomuksensa ovat läpikotaisin amerikkalaisia. Osaksi siksi, että Gantin juuret ovat USA:ssa, mutta myös sen takia, että Ruggerin päämarkkina on Yhdysvalloissa. Välillä Bastin hakee vaikutteita Rose Bowlin kirpputorilta, mutta suurimmaksi osaksi USA:n itärannikolta.
Viime kesänä Bastin värväsi amerikkalaisia bloggareita Ruggerin kesämallistoa esittelemään. Suoraan sanoen, Gant Ruggerin Team Americano oli vähän rajoilla poseeraamisen ja mallien itsetyytyväisyyden suhteen. Näin voi käydä, kun itseironiassa säästellään. Viime kesän kampanjassa saimme käytännössä katsoa, kuinka amerikkalaiset bloggarimiehet katsovat itseään peilistä.
Bastinin oma blogi Rippedbackpocket on maanläheisempi, hauskempi – ja tietysti tyylikäs. Blogi on suora linja suunnittelijalle. Kysy mitä haluat, Bastin vastaa, mitä mieleen juolahtaa.
Tänä kesänä Team Americanon patrickbatemanit tekevät paluun, mutta nyt mukana on enemmän Tukholmaa New Yorkin kukkoilun rinnalle. Kaupungit yhdistävänä tekijänä mukaan on saatu myös New Yorkissa menestyneen uran luonut ruotsalaiskokki Marcus Samuelsson.
It’s getting cool in here
Jos pitää kuvata jotain viileää, olosuhteiden on oltava asianmukaiset. Elina sai Mikon, 36, ikuistettua täydellisenä päivänä, kun Helsinki muistutti Pohjoisnapaa.
Mikko on muodin ammattilainen ja hänellä on vahvaa näkemystä siitä, mitä on tulossa. Saimme Mikon haastatteluun tuoreeltaan Lontoon muotiviikkojen jälkeen. Lontoossa hänen tyylinsä tallentui myös MR PORTERIN videolle.
Muodin etujoukot näkevät usein sen, mihin suuntaan (miesten) pukeutuminen on menossa. Mikolla on poikkeuksellinen taito poimia muodin virtauksista kiinnostavia ilmiöitä ja jakaa niitä. Siksi hänen 2 pintaa -bloginsa onkin niin suosittu. Mikkoa voi seurata myös Instagramissa.
Alkuun tunnustus: haastattelu on tehty sisätiloissa.
Moi Mikko! Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?
Oma tyylini on aina ollut sotku kaikkea mahdollista. Olen innokas kokeilija ja pukeutuminen on minusta hauskaa. Arkisin lookkini on usein rento, jopa rähjäinen. Erilaisiin tilaisuuksiin ja menoihin tykkään kuitenkin satsata. Hyvä pukeutuminen on myös kohteliaisuutta.
Kaikki on mahdollista.
Instagram: http://instagram.com/2pintaa#
A Super Bowl tip
Tippiboksien klassikko, toimii aina! #superbowl #peytonmanning
Fiction, fantasy and non-fiction
Kirjailija Paul Austerilla on monta tarinaa siitä, miksi hänestä tuli kirjailija. Minuun on eniten vaikuttanut kynätarina. Pieni Paul oli isänsä kanssa baseballpelissä. Sattumalta hän törmäsi suosikkipelaajaansa. Ujo Paul uskalsi kuin uskalsikin pyytää nimikirjoitusta. Idoli pyysi kynää. Paulilla ei ollut, isälläkään ei ollut. Nimikirjoitus jäi saamatta. Siitä lähtien Austerilla on ollut kynä mukana.
Lainasin Austerin ajatusta omassa kirjassani Vapaa tyyli. Vapaasti lainaten: kun kantaa kynää aina mukanaan, on hyvin mahdollista, että alkaa jonain päivänä käyttää sitä.
Täällä Kaliforniassa matkatessa on erityisen vaivatonta ajatella kirjoittamista. (Kirjoittaminen vaatii edelleen rutiineja ja ponnistelua.) Mutta kirjoittaminen on läsnä elämässä niin voimakkaasti sekä San Franciscossa että Los Angelesissa. Ympäristö kirjakaupoista kahviloihin tukee kirjoittavaa elämää.
Los Angelesin voi nähdä pinnallisena paikkana, mutta olen huomannut, että omalla kohdallani kaikki täällä tuntuu tukevan luovaa ajattelua. Ja kirjoittamista. Viihdeteollisuuden pääkaupunkina Los Angeles on paikka, jossa kirjoittaja on edelleen arvossaan.
Tammikuu on palkintogaalojen aikaa, ja unelmat saavat helposti siivet – kirjoittajankin unelmat. Tietysti Los Angeles on myös särkyneiden unelmien kaupunki. Menestys on mahdollista, mutta jokaista onnistujaa vastaan on tuhat pettymystä ja sata lippua maitojunaan. Fantasy muuttuu nopeasti non-fictioniksi.
Mutta jokainen kirjoittaja tietää, mihin lähtee. Kirjoittaminen vaatii kynän kantamisen kärsivällisyyttä. Vuonna 1985 Auster oli tarjonnut City of Glass -nimistä tekstiään 17 kustantajalle New Yorkissa ja saanut 17 kieltävää päätöstä. Mutta vuonna 1985 sanfranciscolainen Sun and Moon Press julkaisi City of Glassin. Seuraavana vuonna julkaistiin The New York Trilogy.
Auster opettaa taas. Pahinkin epäonnistumisesi voi olla mielenkiintoisin ja mieleenpainuvin yksityiskohta käänne tarinassasi. Tärkeintä on kirjoittaa se ylös.
Teksti ja kuva: Jani
Rose Bowl Flea – maailman paras kirpputori?
USA:ssa on koettu viime vuosina voimakas miesten vaateteollisuuden herääminen. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla uutta. USA:n buumi itse asiassa nojaa hyvin vahvasti americanan, Made in USA:n ja amerikkalaisen vintagen viehätykseen.
Mitä amerikkalaiseen vintageen tulee, parasta sellaista myydään Kaliforniassa taivasalla. Niinpä suuntasin Los Angelesista tammikuisena sunnuntaina puolisen tuntia pohjoiseen, Pasadenaan.
Olin oppinut Pasadenan Rosea Bowl Fleasta paljon etukäteen.
1) Rose Bowl Flea on ehkä maailman paras kirpputori. Se järjestetään vain kerran kuukaudessa.
2) Sinne kokoontuu USA:n länsirannikon vintage-kauppiaiden kerma.
3) Vintage-termi on kulutettu puhki, mutta Rose Bowlin kirppis on paras paikka löytää aitoa made in USA -kamaa kohtuullisella hinnalla.
4) Rose Bowl Fleassa on myynnissä erityisen vaatteita ja tekstiilejä. Amerikkalaisten ja japanilaisten vaatefirmojen suunnittelijat kiertävätkin kirpputoria ahkerasti ja ostavat pakettiautokaupalla vaatteita. Eli ”hakevat vaikutteita”.
Suurin osa siitä, mitä olin kuullut, piti paikkansa. Meno oli todella vaikuttavaa ja valikoimat huimia. Se, että tapahtuma on vain kerran kuukaudessa sähköisti sunnuntaiaamun mukavasti.
Kirpputorilla kulkiessa mietin eniten tuota neloskohtaa. Suunnittelijoita? Ostelemassa vintagelta vahvasti tuoksahtavia villapaitoja, vanhoja Pendletonin flanellipaitoja tai jenkkiarmeijan kamoja ja inspiroitumassa niistä? Ei kai sentään…
Ja kuitenkin päällimmäisenä Rose Bowlista jäivät mieleen juuri vaikutteet. Tavaraa oli paljon, mutta eniten diggailin ihmisten tyyleistä. People watching is free. Rose Bowl Fleassa kannattaakin tsekata myyjien tyylejä. Huoliteltu huolimattomuus (kauluspaidan vihreän sovittaminen rannekoruun – check) on Rose Bowlin parkkipaikalla hyvin vahvasti läsnä.
Myytävänä on siis paljon vaatetta, mutta myös huonekaluja ja muuta sisustustavaraa. Paras löytöpotentiaali on kuitenkin vaatteissa.
Kaiken kaikkiaan, koin kirpputorin järjestelmällisyyden ja jopa katalogimaisuuden hyvin vaikuttavana. Erityisesti innostuin myyjästä, joka kauppasi duunaripaitojen nimilappuja. Miksipä ei? Vintagea voi myydä myös pieninä palasina.
Olin kuullut, että ainakin Ralph Laurenin ja Levi’s -konsernin jengiä pyörii parkkiksella ahkerasti. Itse näin nipponhipsterejä, saksaa puhuvia pitkätukkia ja Echo Parkista körötelleitä sunnuntaivieraita soijalatteineen.
Mutta entä ne suunnittelijat? Juuri ennen lähtöä vastaan käveli tutunnäköinen mies.
Gant Ruggerin luova johtaja Christopher Bastin on suunnitellut Gantin rosoisempaa miesten mallistoa muutaman vuoden amerikkalaisella otteella ja todella vakuuttavalla tyylillä. Bastin ehti jutella hetken, vaikka vintagevuoret odottivatkin.
Pikajutustelun jälkeen selvisi, että Gant Rugger ja Bastin pitävät majaa Tukholmassa, mutta ruotsalainen suunnittelija on kiertelee USA:ssa säännöllisesti. Rose Bowlissa Chris oli liikkeellä kameran, kahden blondin assarin ja kahden ostoskärryn kanssa.
Inspiraatioita kannattaa siis hakea sieltä, missä sitä on tarjolla kokonaisen jenkkifudisstadionin parkkipaikan mitalla.
Odotan näkeväni Gant Ruggerin ensi kevään mallistossa vahvoja armyvaikutteita, ehkäpä havaijipaitoja ja ainakin vanhojen duunaripaitojen nimilappuja.
Teksti ja kuvat: Jani
Melkein Pitti Uomossa
Firenzessä kuhisee, kun järjestyksessään 85:s miesten Pitti Uomo -muotitapahtuma alkaa tänään. Talvi-Pittissä emme Elinan kanssa ole mukana, mutta molemmilla on hyvä syy. Elina suuntaan New Yorkiin ja minä Los Angelesiin. Uutta matskua siis pian tulossa vähintään kahdelta rannikolta!
Vanhan mantereen Pitti on kuitenkin aina lähtölaukaus miesten muotiviikoille Milanosta New Yorkiin. Vaikka miesten muoti ei kiinnostaisi, Firenzen kuvatarjontaa ei kannata kokonaan sivuuttaa. Linkkaamme parhaat palat YMT:ssä, kunhan kuvamatskua alkaa ilmestyä. Firenzessä nimittäin käydään tyyli-iloittelun olympialaiset, joissa bloggarit kuvaavat bloggareita ja riikinkukot kilpavarustelevat tosissaan. Ja mikä parasta, kyse on enemmän miesten tyylistä kuin muodista.
Mikä olikaan muodin ja tyylin ero? Kirjoitan tästäkin aiheesta helmikuussa ilmestyvässä kirjassani Vapaa tyyli.
Kevyesti hahmotellen: muoti on sitä, että yrität korostaa yksilöllisyyttäsi pukeutumalla täsmälleen samalla tavalla kuin muut. Muoti tietysti muuttuu koko ajan ja sinä jahtaa aina ja ikuisesti karkumatkalla olevaa kärkijoukkoa.
Tyyli puolestaan lähtee aina sinusta. Tyyli on sitä, että pukeutuu tiettyjen klassisten perinteiden mukaisesti, mutta viilaa klassikkoja omaan persoonallisuuteensa sopiviksi. Jos muoti on jatkuvaa muuttumista, tyyli on ikuista itsensä kehittämistä ja hiomista.
Firenzen Pitti Uomo on maailman merkittävin miesten vaateteollisuuden myyntitapahtuma. Se ohjaa kauppaa ja määrää muotia. Suomalaiselle tyylimiehelle se on konkreettisesti ikkuna tulevaan. Merkittävimpien suomalaistenkin miestenvaateliikkeiden sisäänostajat bongaavat Firenzestä parhaat päältä ja valitsevat ensi syksyn tuotteita.
Kuvat tässä postauksessa ovat viime kesän messuilta. Odotan innolla, kuka Helsingissä alkaa myydä espanjalaisen Bow-Tien kenkiä.
Teksti ja kuvat: Jani
Finn and dandy: kaksi suomalaista juhla-asua
Itsenäisyyspäivä ja käynnissä oleva pikkujuhlakausi ovat loistavia innoittajia myös pukeutumisessa. Tarkastellaan siis vaihteeksi Yhden maan tyyliä.
Meillä Suomessa on hienoa nostetta miesten vaatesuunnittelussa. Halutessaan äijä voisi pukeutua arjessa ja juhlassa kotimaisen suunnittelun tuotoksiin kiireestä kantapäähän. Vaikka tekstiiliteollisuus on valmistuksen osalta maassamme hiipunut kunnian päivistä, suomalainen design voi hyvin. Myös kansainvälisesti – kysykää vaikka Makialta!
Kieltämättä tilanne on haastava, sillä kansainväliset merkit jylläävät suomalaisessa kaupassa. Suomalaisen suunnittelijan on vastattava kymmentä ulkomaalaista.
Muualla on helpompi panostaa paikalliseen tyyliin, kun miesylivoima jyllää. Ruotsalaisella miehellä löytyy kaapintäydeltä kotimaista vaatetta Acnesta Gantiin ja Oscar Jacobsonista Our Legacyyn. Italialainen luottaa aina italialaisiin tyyliaakkosiin: Aspesi, Boglioli, Corneliani, Diesel, Emporio Armani, Fay, Gucci ja niin edelleen. Amerikkalaisilla on Made in USA -villityksensä ja englantilaisilla satojen vuosien historiaa väliltä Savile Row ja Sunspel.
Entä me suomalaiset miehet? Tilanne on parempi kuin luulit.
Itsenäisyyspäivänä on lupa hehkuttaa tavallista enemmän, mutta onhan suomalainen vaatesuunnittelu laadukasta. Stylisti Jouni Mervas on koonnut meille kaksi miehen juhla-asua suomalaisista merkeistä.
Ensimmäisessä kuvassa pääosassa on Antti Laitisen ja Jaakko Kallion perustama Frenn, joka mainostaa itseään urbaanin duunarin vaatettajana.
Kuvan takki, paita ja housut osoittavat, että merkki taipuu myös juhlaan. Takin lyhyt malli ja materiaali toki huokuvat juhlallista epämuodollisuutta. Firman pikkujouluissa kuvan asu erottuu varmasti edukseen – saatat jopa saada tyylikkään miehen maineen. Ja siitä on vaikea päästä eroon näissä kuteissa.
Frennin vahvuus on paitsi rentoudessa myös suomalaiselle miehelle suunnitellussa mitoituksessa. Jos tuskailet yleensä takin irtotakin istuvuuden kanssa, testaa ihmeessä tämä kotimainen vaihtoehto.
Muodollisempi juhla vaatii aina panostusta muotoon. Siksi sitä sanotaan muodolliseksi. Tiukkakin pukukoodi antaa miehelle tilaa erottua edukseen. Kun kaikki muut ovat mustassa ja roikkuvassa vuokrasmokissa, vedä niskaan Turo Tailor Red Labelin timmi barolonpunainen smokkitakki. Anssi Tuupaisen suunitteleman malliston saalikaulainen smokkitakki on oiva sijoitus.
Suomalaista juhlapukeutumista esitteli Petri, 29.
Nimi, ikä ja ammatti?
Petri, 29, liikkeenjohdon konsultti.
Miten kuvailisit omaa tyyliäsi arkena?
Töissä pääosin puku ja nykyään yleensä ilman kravattia. Puvut aina italialaisia, kapealla leikkauksella ja luonnollisesti 100-villaisia: Corneliania ja Feren maahantuomaa mallia. Istuvuus pitää olla viimeisen päälle ja sen takia pukuja leikellään aika paljon ennen kuin niistä saadaan sopiva. Kengissä klassiset mallit, mutta pyrin löytämään nuorekkaita versioita.
Mikä sinua inspiroi pukeutumisen suhteen?
James Bond, tietenkin! Lisäksi tietysti New Yorkin ja Lontoon pankkiirityyli. Olen laiska seuraamaan pukeutumisen trendejä, joten luotan klassiseen pukeutumiseen. Luen myös parturissa GQ:ta, josta löytyy joskus hyviä vinkkejä.
Tyylisääntö, jota ehdottomasti noudatat?
Vyö ja kengät samaa sävyä, vaatteiden on istuttava hyvin, vain nahkapohjaisia kenkiä ja sveitsiläisiä kelloja.
Tyylisääntö, jota rikot?
Vaikea sanoa! Varmaan montakin vaikka pyrin pukeutumaan by the book.
Onko sinulla tyyliesikuvia?
Edellä mainittujen lisäksi? Nalle Wahlroos tietysti, mutta hänen pukeutumisensa on vähän liikaa vanhaa liittoa.
Mistä yleensä ostat vaatteesi? Netistä vai kivijalkakaupasta?
Kts. yllä. Kivijalasta poislukien massaräätälöidyt kauluspaidat, jotka tilaan Lontoosta. Kihlattuni ostaa siviilivaatteeni pääosin.
Mitä suomalaisia vaatemerkkejä käytät?
Kaapista taitaa löytyä ainoastaan Marimekon raitapaita, Haltin juoksupipo ja kälyn kutomat villasukat.
Mikä on mottosi?
”–50% on aina hyvä diili.”
Kiitos Petri!
Teksti: Jani
Kuvat: Elina
Tyyli: Jouni Mervas
Tuotetiedot ja hinnat:
Ensimmäinen kuva: Linus-villakreppibleiseri 499€, valkoinen Axel-paita 199€, Sven-housut 279€ (kaikki Frenn). Liivi 99€ (Turo Tailor/Red Label), Musta solmio 39€ ja taskuliina 19,50€ (Turo Tailor). Mustat nahkakengät 219,- (Saint Vacant @ Stockmann). Kello 3110€ (Louis Erard @ Tillander).
Toinen kuva: Jan-smokkitakki 329€, Jeff-smokkiliivi 99€, Ethan-housut 129€ (Turo Tailor Red Label). Kaulahuivi 99€ (Turo Tailor). Korsitelaskoksinen smokkipaita 299€ (Frenn). Villasta valmistetut Valle-rusetti 49,50€ ja Vilho-taskuliina 39,50€ (Marimekko). Mustat nahkakengät 85€ (A.Eriksson).
Partakuu
Tervetuloa joulukuu! Eläköön Movember jne, mutta joulukuu on partakuu.
Fakta: 98 prosenttia henkilöistä Forbesin maailman rikkaimpien ihmisten listalla on parrattomia – plus muutama kiintiöviiksimies.
Lisää faktaa: 98 prosenttia maailman puunhakkaajista ja 66,7 prosenttia ZZ Topin jäsenistä on parrakkaita. Mieti sitä.
(Jos sivelet partaasi samalla kuin mietit, näytät 98 prosenttia viisaammalta.)
Joululahjavinkki numero 1: ylemmän kuvan kirja on Beard eli kirjantäydeltä karvaista potrettia partojen MM-kisoissa Alaskan Anchoragessa kuvattuna.
Yhden miehen tyyli 