Category: Italia

La Grande Bellezza

lagrandebellezza1.jpg

Italian sana ’tappo’ tarkoittaa suomeksi korkkia. Joku yhteys sanoilla ehkä on…

Jos koko suomen kieli perustuisi väärinkäsityksiin, ”La Grande Bellezza” tarkoittaisi elämän tarkoitusta tai poikkeuksellisen suurta elokuvaa.

La Grande Bellezzaa (Suuri kauneus) pidetään ohjaaja Paolo Sorrentinon elokuvana, vaikka oikeasti se on Jep Gambardellan (Toni Servino), tarinan fiktiivisen kirjailijahahmon, elokuva.

Tämä on elokuva elämästä – tai sen tyhjyydestä – ja lopulta kauneudesta myös. Marraskuisesta Helsingistä katsoen elämän tyhjyys kesäisessä Roomassa on joka tapauksessa suhteellinen käsite, mutta annetaan elokuvan puhua puolestaan.

d189d3e5fe497667ce265c1397c046ae

Tai annetaan Jepin puhua omasta puolestaan.

”La più consistente scoperta che ho fatto pochi giorni dopo aver compiuto sessantacinque anni è che non posso più perdere tempo a fare cose che non mi va di fare.”

”Tärkein asia, jonka tajusin muutamia päiviä 65-vuotispäiväni jälkeen on, että en voi enää tuhlata yhtään aikaan tekemällä sellaisia asioita, joita en halua tehdä.”

Onnekkaita ovat ne, jotka tajuavat sen jo aiemmin.

La Grande Bellezza Yle Areenassa nyt.

Jos Gianluca Vacchia ei olisi, Instagramin pitäisi keksiä hänet

Screen Shot 2016-08-08 at 19.22.00

Ihmiset, jotka puhuvat kesän lopusta elokuun alussa ovat samoja ihmisiä, jotka puhuvat varhaiskeski-iästä kolmekymppisenä. Vinkki: älä ole yksi heistä.

Kesän vaikuttavin uusi dandy on italialainen yrittäjä Gianluca Vacchi, joka suhtautuu elämään monimiljonäärin itsevarmuudella. Suosittelen seuraamaan Vacchia Instagramissa – vaikka vähän pidemmällekin loppukesään.

Kesä maailmalla tai Viiskulmassa ei ole ollut pelkkää juhlaa. Siksi joskus tarvitsee myös tanssivia italialaisia miljonäärejä. 49-vuotias Vacchi johtaa yli miljardin euron liikevaihtoa pyörittävää perheyritystä. Hän pitää pyjamatyylistä, tatuoinneista sekä moottoripyöristä ja julkaisee Instagramissa tanssivideoita tyttöystävänsä kanssa, kuntoiluvinkkejä, kuvia Rubinacci-puvuistaan ja kaverikuvia Christian Vierin kanssa.

Jos Gianluca Vacchia ei olisi, Instagramin pitäisi keksiä hänet.

Alla olevan videon julkaisuhetkellä Vacchilla oli Instagramissa 1,5 miljoonaa seuraajaa. Nyt niitä on 3 miljoonaa.

Kuten Gianluca Vacchi sanoisi: enjoy!

Luukku 15: Ford Focus

A-Single-Man-067

Maassa on moni asia mallillaan, jos Linnan juhlien puheenaiheeksi nousee Tom Fordin miesten puku.

Tein erästä toista juttua varten taustatyötä Fordista. Löytö numero yksi. Hän osaa puhua.

Luukussa 15 on viisi Tom Fordin lentävää lausetta. 15 olisi osuvampi lukumäärä, mutta uskoisin Fordin arvostavan itsehillintää ja minimalistisempaa.

1 Italia
”Olen aika rauhallinen ihminen. Se juontaa siitä, että asuin pitkään Italiassa. Mikään ei toimi, mikään ei tule ajallaan. Sen kanssa on opittava elämään.”

2 Vaatekaappi
”Jokaisella miehellä tulisi olla tyylikäs irtotakki, paljon valkoisia kauluspaitoja, mustat kengät, täydelliset farkut ja aina uusia sukkia ja alusvaatteita (heitä vahvat pois noin kuuden kuukauden välein).”

3 Tavat
”Hyvin pukeutuminen kuuluu hyviin tapoihin.”

4 Tekijä
”Huolehdin jatkuvasti ja minulla on pakkomielteinen suhtautuminen moniin asioihin, mutta en anna pelon estää minua tekemästä jotain, mitä todella haluan tehdä.”

5 Fokus
”Sinun pitäisi olla paras versio itsestäsi, kun lähdet ulos maailmaan, koska se on kunnianosoitus muita ihmisiä kohtaan.”

Kuvakaappaus Tom Fordin ohjaamasta elokuvasta A Single Man.

 

Luukku 13: Tyylikkäät dokumentit

Jos katsot tänä vuonna vain yhden tyylidokumentin, katso nämä viisi.

O’Mast
Upein napolilaisista räätäleistä kertova elokuva. Ehkä ainoa napolilaisista räätäleistä kertova elokuva. Hienoin räätälielokuva. Paras muotidokumentti. O’Mastia (O’Mast tarkoittaa Napolin murteella maestroa) voi kutsua monella nimellä, mutta parhaimmillaan se kuvaa italialaista elämänasennetta ammateista italialaisimman näkökulmasta. Toimii myös matkaoppaana Napoliin. Elämänviisauksia, arvokkuuta ja kaunista kuvaa.

 

Bill Cunningham New York
Bill Cunningham tunnetaan kahdesta asiasta: hän pitää sinistä työtakkia ja kuvaa katumuotia The New York Timesille. Dokumentti ei niinkään ole elokuva tyylistä, vaan elokuva omistautumisesta. On jotenkin mykistävää, miten nöyrä ihminen löytyy syystäkin pinnallisena pidettävän muotimaailman keskiöstä. Yli kasikymppinen Cunningham on outo ja rakastettava eli täydellinen hahmo muotidokumentin päähenkilöksi.

 

Valentino: The Last Emperor

On mahdotonta olla pitämättä Valentinosta tämän elokuvan jälkeen. Sivuhenkilönä maailman hienoin kaupunki, Rooma, jossa Valentinon pääkonttori sijaitsee. Yllättävän koskettava dokumentti avaa Valentino Garavanin ja hänen elämän- ja bisneskumppaninsa elämää muoti-imperiumin takana. Ja tietenkin dogumentti yhdistää yllättävän taitavasti kaksi asiaa: haute couturen ja mopsit.

 

The September Issue
Vogumentti. Klassikkokuvaus yhden lehden valmistumisesta. Voguen syyskuun numeron valmistelua kuvaava leffa avaa koko muotimaailman levälleen. Yksi totuuksista: julkisuudessa paistattelevan gurun takana on persoonallisuuksien armeija. Huikea Grace Coddinton varastaa elokuvan Anna Wintourilta, vaikka Wintourkin saa tilaa ja ymmärrystä. Lehdentekoa paineistetuimmassa tilassa.

 

Diana Vreeland: The Eye Has To Travel
Kolme ensimmäistä dokumenttia kuvaavat myös kaupunkia. Tämä kuvaa suurta persoonallisuutta. Harper’s Bazaarin legendaarisen päätoimittajan Diana Vreelandin maailma kuvaa parhaiten – tietysti – Diana Vreeland itse.

”Unshined shoes are the end of civilization.”

”A little bad taste is like a nice splash of paprika. We all need a splash of bad taste – it’s hearty, it’s healthy, it’s physical. I think we could use more of it. No taste is what I’m against.”

”Style – all who have it share one thing: originality.”

Teksti: Jani

P.S. Olen saanut Tyylikalenteriin ilahduttavan paljon vinkkejä aiheista. Ja myös ottanut vaikutteita. Tämän postauksen idea varmaan syntyi siitä, kun ystäväni Saila-Mari listasi omiaan muotidokumenttien suosikkejaan Facebookissa. Listat? Ihan eri.

Luukku 10: Negroni

IMG_4238

Mitä synkempi ilta, sen voimakkaampi kaipuu Italiaan.

Pari sattumanvaraista huomiota synkistä illoista – jos mitään sattumaa on olemassakaan.

Uusimmassa Optiossa on erinomainen juttu maailman hienoimmasta drinkistä, Negronista. Linkkaan jutun tähän, kun se on netissä.

Eilen olin merkityksellisellä illallisella, jossa aperitiiviksi tarjottiin yllättäen Negroni.

Samaan aikaan ilmassa on jotain uutta blogin suhteen ja erittäin konkreettista Firenzen-matkan suunnittelua. Yllä oleva kuva muuten on Firenzestä ja yhdestä suosikkibaaristani. Pöydällä on Negroni, Firenzen ja Negronin kreivin lahja maailman aperitivoja nauttivalle kansalle. Erityisesti sille osalle, jolla on hienostunut maku ja kyky ottaa iskuja vastaan.

Yhdistävä tekijä juuri tänään on tuo Americanon stydimmin iskevä serkku, joka kehitettiin Firenzessä vuonna 1919. Negronin on yhtä helppo valmistaa kuin se on lausua. Yksi osa jokaista: giniä, Camparia ja punaista vermuttia. Jäitä. Siivu appelsiinia.

Moni puhuu Negronista nyrkkeilytermein. Siihen on syynsä. Jos maistat tänä joulukuussa yhtä uutta drinkkiä, anna sen olla Negroni.

Teksti: Jani

 

 

Valkoiset kangastossut, miehen parhaat kesäkengät

IMG_0268

Totta kai kenkiä voi olla liikaa. Valkoiset tennarit ovat kuitenkin kesäkengistä parhaat. Otetaanpa uudestaan: valkoisia tennareita ei voi olla liikaa.

Toimin uskollisesti samalla tavalla. Ostan valkoiset tennarit kesän alussa. Pidän niitä joka päivä. Kesän lopussa ne ovat harmaat, ruskeat tai parhaassa tapauksessa mustat.

Minulla on systeemi. Vanseja pidän USA:ssa, Supergat ovat parhaimmillaan Euroopassa. Stan Smithit ovat sadepäiville (Niken Air Force Onet toimivat yhtä hyvin). Converset ostin Roomasta 1990-luvun alussa. Eihän niitä voi enää poiskaan heittää! Systeemi toimii. Yksi pari kestää kevyesti kolme, neljä, kaksikymmentäviisi kesää.

Mitä miehen tyyliin tulee, valkoiset kangastennarit sopivat jokaiseen kesäpäivään. Satoi tai paistoi. Käytän sateisina päivinä nykyisin edellisen kesän Superga-tossuja, joissa sadepisarat ja väistämätön sotku eivät enää näy.

Supergat sopivat jopa puvun kanssa kesätoimistoon, mutta vanhaa Vapaa tyyli -viisautta lainaten: jos pitää tennareita puvun kanssa, tennareiden on oltava siistit.

Screen Shot 2015-07-14 at 8.08.23 PM

Valkoinen tennari on klassikko, jota ei tarvitse keksiä uudelleen.

Lyhyt historiakatsaus.

Superga-tossut lanseerattiin vuonna 1925. Converset Chuck Taylorin matala malli ilmestyi vuonna 1917. Kalifornialainen Vans teki ensimmäisen – ja mielestäni parhaan kenkänsä – Authenticin vuonna 1966. Adidaksen Robert Haillet -kenkä nimettiin vuonna 1971 Stan Smith -kengäksi.

Vielä yksi juttu. Valkoiset kengät eivät pysy valkoisina koko kesää. On todella hyvä tuuri, jos ne pysyvät tahrattomina ensimmäisen päivän. Kyllä niitä silti puhdistaa voi. Useimmat kangastennarit kestävät konepesua, muista kuitenkin kuivattaa kengät esimerkiksi auringossa (Suomessa vaikeaa). Nauhat on erityisen helppo pestä koneessa, kannattaa varmaan tehdä silloin tällöin. Kengistä yksittäisiä tahroja voi halutessaan putsata vanhalla hammasharjalla – ja vaikka hammastahnaa apuna käyttäen.

Minä en ole koskaan tossujani pessyt. Mitä tummemmat tossut syksyllä, sitä parempi kesä.

Jani

Miehen tyylikäs elämä Giorgio Armanin mukaan

IMG_0197

EDIT heti alkuun:

Lisäsin kuvan vuonna 1979 julkaistusta haastattelusta. Giorgio Armani täytti eilen 81 vuotta. Auguri!

Mr. Armanin pukujen liehuva leikkaus ei sovi kaikille. Mitä elämään tulee, Armani käy rohkaisevasta esimerkistä kenelle tahansa.

1) Nuori Giorgio Armani opiskeli ensin lääkäriksi, mutta jätti opinnot kesken. 23-vuotiaana hän työskenteli milanolaisen La Rinascente -tavaratalon somistajana, eikä tiennyt, ”mitä tekee isona”. Oman suunnittelustudionsa hän perusti vasta 36-vuotiaana. Giorgio Armani -merkin hän perusti 42-vuotiaana. Suuri läpimurto suunnittelijana tuli vasta 46-vuotiaana.

Koskaan ei ole liian myöhäistä.

2) On täysin mahdollista esiintyä julkisesti samanlaisessa tummansinisessä t-paidassa 20-30 vuotta ja nousta tyylin legendaksi.

Valitse oma tavaramerkkivaatteesi.

3) Olen usein Vapaa tyyli -kirjasta puhuessa lainannut Giorgio Armanille kirjattua tyyliviisautta. Se kuuluu suurin piirtein näin: ”tyyli ei ole sitä, että huomataan. Tyyli on sitä, että muistetaan.”

Eli älä ehkä pue päällesi sitä hauskaa printtipaitaa, vaan se tummansininen t-paita.

4) Armani tunnettiin jo 1970-luvulla hienostuneesta siluetista ja taidokkaista materiaalivalinnoistaan. Läpimurto suunnittelijana tuli kuitenkin vasta, kun hän pääsi tekemään puvustuksen elokuvaan American Gigolo. Sittemmin Armanin vaatteet ovat olleet yli 100 elokuvassa, ja harvemmin sivuroolissa.

Käytä kaikki mahdollisuudet, jotka saat. Hitto – käytä myös ne, joita et saa.