Category: Italia

Luukku 13: Tyylikkäät dokumentit

Jos katsot tänä vuonna vain yhden tyylidokumentin, katso nämä viisi.

O’Mast
Upein napolilaisista räätäleistä kertova elokuva. Ehkä ainoa napolilaisista räätäleistä kertova elokuva. Hienoin räätälielokuva. Paras muotidokumentti. O’Mastia (O’Mast tarkoittaa Napolin murteella maestroa) voi kutsua monella nimellä, mutta parhaimmillaan se kuvaa italialaista elämänasennetta ammateista italialaisimman näkökulmasta. Toimii myös matkaoppaana Napoliin. Elämänviisauksia, arvokkuuta ja kaunista kuvaa.

 

Bill Cunningham New York
Bill Cunningham tunnetaan kahdesta asiasta: hän pitää sinistä työtakkia ja kuvaa katumuotia The New York Timesille. Dokumentti ei niinkään ole elokuva tyylistä, vaan elokuva omistautumisesta. On jotenkin mykistävää, miten nöyrä ihminen löytyy syystäkin pinnallisena pidettävän muotimaailman keskiöstä. Yli kasikymppinen Cunningham on outo ja rakastettava eli täydellinen hahmo muotidokumentin päähenkilöksi.

 

Valentino: The Last Emperor

On mahdotonta olla pitämättä Valentinosta tämän elokuvan jälkeen. Sivuhenkilönä maailman hienoin kaupunki, Rooma, jossa Valentinon pääkonttori sijaitsee. Yllättävän koskettava dokumentti avaa Valentino Garavanin ja hänen elämän- ja bisneskumppaninsa elämää muoti-imperiumin takana. Ja tietenkin dogumentti yhdistää yllättävän taitavasti kaksi asiaa: haute couturen ja mopsit.

 

The September Issue
Vogumentti. Klassikkokuvaus yhden lehden valmistumisesta. Voguen syyskuun numeron valmistelua kuvaava leffa avaa koko muotimaailman levälleen. Yksi totuuksista: julkisuudessa paistattelevan gurun takana on persoonallisuuksien armeija. Huikea Grace Coddinton varastaa elokuvan Anna Wintourilta, vaikka Wintourkin saa tilaa ja ymmärrystä. Lehdentekoa paineistetuimmassa tilassa.

 

Diana Vreeland: The Eye Has To Travel
Kolme ensimmäistä dokumenttia kuvaavat myös kaupunkia. Tämä kuvaa suurta persoonallisuutta. Harper’s Bazaarin legendaarisen päätoimittajan Diana Vreelandin maailma kuvaa parhaiten – tietysti – Diana Vreeland itse.

”Unshined shoes are the end of civilization.”

”A little bad taste is like a nice splash of paprika. We all need a splash of bad taste – it’s hearty, it’s healthy, it’s physical. I think we could use more of it. No taste is what I’m against.”

”Style – all who have it share one thing: originality.”

Teksti: Jani

P.S. Olen saanut Tyylikalenteriin ilahduttavan paljon vinkkejä aiheista. Ja myös ottanut vaikutteita. Tämän postauksen idea varmaan syntyi siitä, kun ystäväni Saila-Mari listasi omiaan muotidokumenttien suosikkejaan Facebookissa. Listat? Ihan eri.

Luukku 10: Negroni

IMG_4238

Mitä synkempi ilta, sen voimakkaampi kaipuu Italiaan.

Pari sattumanvaraista huomiota synkistä illoista – jos mitään sattumaa on olemassakaan.

Uusimmassa Optiossa on erinomainen juttu maailman hienoimmasta drinkistä, Negronista. Linkkaan jutun tähän, kun se on netissä.

Eilen olin merkityksellisellä illallisella, jossa aperitiiviksi tarjottiin yllättäen Negroni.

Samaan aikaan ilmassa on jotain uutta blogin suhteen ja erittäin konkreettista Firenzen-matkan suunnittelua. Yllä oleva kuva muuten on Firenzestä ja yhdestä suosikkibaaristani. Pöydällä on Negroni, Firenzen ja Negronin kreivin lahja maailman aperitivoja nauttivalle kansalle. Erityisesti sille osalle, jolla on hienostunut maku ja kyky ottaa iskuja vastaan.

Yhdistävä tekijä juuri tänään on tuo Americanon stydimmin iskevä serkku, joka kehitettiin Firenzessä vuonna 1919. Negronin on yhtä helppo valmistaa kuin se on lausua. Yksi osa jokaista: giniä, Camparia ja punaista vermuttia. Jäitä. Siivu appelsiinia.

Moni puhuu Negronista nyrkkeilytermein. Siihen on syynsä. Jos maistat tänä joulukuussa yhtä uutta drinkkiä, anna sen olla Negroni.

Teksti: Jani

 

 

Valkoiset kangastossut, miehen parhaat kesäkengät

IMG_0268

Totta kai kenkiä voi olla liikaa. Valkoiset tennarit ovat kuitenkin kesäkengistä parhaat. Otetaanpa uudestaan: valkoisia tennareita ei voi olla liikaa.

Toimin uskollisesti samalla tavalla. Ostan valkoiset tennarit kesän alussa. Pidän niitä joka päivä. Kesän lopussa ne ovat harmaat, ruskeat tai parhaassa tapauksessa mustat.

Minulla on systeemi. Vanseja pidän USA:ssa, Supergat ovat parhaimmillaan Euroopassa. Stan Smithit ovat sadepäiville (Niken Air Force Onet toimivat yhtä hyvin). Converset ostin Roomasta 1990-luvun alussa. Eihän niitä voi enää poiskaan heittää! Systeemi toimii. Yksi pari kestää kevyesti kolme, neljä, kaksikymmentäviisi kesää.

Mitä miehen tyyliin tulee, valkoiset kangastennarit sopivat jokaiseen kesäpäivään. Satoi tai paistoi. Käytän sateisina päivinä nykyisin edellisen kesän Superga-tossuja, joissa sadepisarat ja väistämätön sotku eivät enää näy.

Supergat sopivat jopa puvun kanssa kesätoimistoon, mutta vanhaa Vapaa tyyli -viisautta lainaten: jos pitää tennareita puvun kanssa, tennareiden on oltava siistit.

Screen Shot 2015-07-14 at 8.08.23 PM

Valkoinen tennari on klassikko, jota ei tarvitse keksiä uudelleen.

Lyhyt historiakatsaus.

Superga-tossut lanseerattiin vuonna 1925. Converset Chuck Taylorin matala malli ilmestyi vuonna 1917. Kalifornialainen Vans teki ensimmäisen – ja mielestäni parhaan kenkänsä – Authenticin vuonna 1966. Adidaksen Robert Haillet -kenkä nimettiin vuonna 1971 Stan Smith -kengäksi.

Vielä yksi juttu. Valkoiset kengät eivät pysy valkoisina koko kesää. On todella hyvä tuuri, jos ne pysyvät tahrattomina ensimmäisen päivän. Kyllä niitä silti puhdistaa voi. Useimmat kangastennarit kestävät konepesua, muista kuitenkin kuivattaa kengät esimerkiksi auringossa (Suomessa vaikeaa). Nauhat on erityisen helppo pestä koneessa, kannattaa varmaan tehdä silloin tällöin. Kengistä yksittäisiä tahroja voi halutessaan putsata vanhalla hammasharjalla – ja vaikka hammastahnaa apuna käyttäen.

Minä en ole koskaan tossujani pessyt. Mitä tummemmat tossut syksyllä, sitä parempi kesä.

Jani

Miehen tyylikäs elämä Giorgio Armanin mukaan

IMG_0197

EDIT heti alkuun:

Lisäsin kuvan vuonna 1979 julkaistusta haastattelusta. Giorgio Armani täytti eilen 81 vuotta. Auguri!

Mr. Armanin pukujen liehuva leikkaus ei sovi kaikille. Mitä elämään tulee, Armani käy rohkaisevasta esimerkistä kenelle tahansa.

1) Nuori Giorgio Armani opiskeli ensin lääkäriksi, mutta jätti opinnot kesken. 23-vuotiaana hän työskenteli milanolaisen La Rinascente -tavaratalon somistajana, eikä tiennyt, ”mitä tekee isona”. Oman suunnittelustudionsa hän perusti vasta 36-vuotiaana. Giorgio Armani -merkin hän perusti 42-vuotiaana. Suuri läpimurto suunnittelijana tuli vasta 46-vuotiaana.

Koskaan ei ole liian myöhäistä.

2) On täysin mahdollista esiintyä julkisesti samanlaisessa tummansinisessä t-paidassa 20-30 vuotta ja nousta tyylin legendaksi.

Valitse oma tavaramerkkivaatteesi.

3) Olen usein Vapaa tyyli -kirjasta puhuessa lainannut Giorgio Armanille kirjattua tyyliviisautta. Se kuuluu suurin piirtein näin: ”tyyli ei ole sitä, että huomataan. Tyyli on sitä, että muistetaan.”

Eli älä ehkä pue päällesi sitä hauskaa printtipaitaa, vaan se tummansininen t-paita.

4) Armani tunnettiin jo 1970-luvulla hienostuneesta siluetista ja taidokkaista materiaalivalinnoistaan. Läpimurto suunnittelijana tuli kuitenkin vasta, kun hän pääsi tekemään puvustuksen elokuvaan American Gigolo. Sittemmin Armanin vaatteet ovat olleet yli 100 elokuvassa, ja harvemmin sivuroolissa.

Käytä kaikki mahdollisuudet, jotka saat. Hitto – käytä myös ne, joita et saa.

Kashmirvillan kuningas

lookbook_crop_FW14_0013_7

Brunello Cucinelli on italialainen muotisuunnittelija, jota kutsutaan kashmirvillan kuningaaksi. Kaikista maailman kuningasnimistä tuo on pehmein, kestävin ja arvokkain, mutta Cucinelli on sen ansainnut.

Brunello Cucinelli, jonka nimi on aina ilo lausua, on rakentanut 1,6 miljardin euron arvoisen muoti-imperiumin myymällä kashmirvillapaitoja nelinumeroisilla hinnoilla. Lisäksi Cucinelli on itse täydellinen versio Italian Casual -tyylistä. Kyse on Smart Casualin italialaisesta versiosta: bisnes yläkerrassa, rento päivä toscanalaisella viinitilalla alakerrassa.

Brunello Cucinelli on tehnyt omaa juttuaan 30 vuotta. Pitti Uomossa Cucinellin osasto on aina vaikuttava. Hän osaa yhdistellä luksusta ja rentoa niin, että kummankaan suosija ei tunne oloaan vaivautuneeksi.

Tänä keväänä Brunello Cucinellillä on annettavaa myös meille, joilla ei ole varaa heittää paria tonnia villatakkiin.

Cucinelli tunnetaan taidokkaasta harmaan sävyjen käytöstä, mutta kevään 2015 mallistossa yhdistetään harvinaisen taidokkaasti sinistä ja ruskeaa. Villapaidat pari tonnia, vaikutteet ilmaisia.

lookbook_crop_FW14_0002_133

lookbook_crop_FW14_0004_81 lookbook_crop_FW14_0007_13 lookbook_crop_FW14_0010_12 lookbook_crop_FW14_0011_11 lookbook_crop_FW14_0012_9

Teksti: Jani

Kuvat: Brunello Cucinelli

Luukku 14: sprezzatura eli huoliteltu huolimattomuus

Screen Shot 2014-10-10 at 12.16.39 PM

 

Gianni Agnellilla oli tapana pitää rannekelloa paitansa hihan päällä. Tavan alkuperästä on monta teoriaa. Agnellin on epäilty kärsineen allergiasta, jonka takia hän ei voinut yksinkertaisesti käyttää kelloa ihoa vasten. Toisaalta hänen mittatilauspaitojensa hihojen uumoiltu olleen niin täydellisen tiukkoja, ettei edes ohut rannekello mahtunut alle. Kolmas on suosikkini: Fiatin pääjohtajana Agnelli oli niin kiireinen, että hänellä ei ollut aikaa ryhtyä kaivelemaan rannekelloa paidan hihan alta. Hän laittoi sen hihan päälle, jotta se on aina näkyvillä.

Jos matkustat Italiassa, huomaat monilla italialaisilla miehillä olevan pieniä persoonallisia tyylioikkuja. Kadulla vastaantuleva isoisä on pukeutunut päästä varpaisiin harmaisiin, mutta hänellä on neonoranssit silmälasit. Pukumies on jättänyt button-down-kauluspaidan kaulukset napittamatta. Kolmas tyyppi on tunkenut kirkkaanpunaiset nahkahansikkaat villakangastakin rintataskuun.

Kyseessä on sprezzatura, huoliteltu huolimattomuus.

Pukeutuminen on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen asia. Se on tapa ilmaista persoonallisuutta ja osoittaa, että kunnioitat sekä itseäsi että muita.

Italialainen Baldassare Castiglione oli poliitikko, diplomaatti ja kirjailija, eli suhteellisen kaukana suomalaisesta perusjampasta, mutta hänen ajatuksensa sopivat meille kaikille. Castiglione on italialaisen sprezzatura-käsitteen keksijä.

Castiglionen idea on, että tyylikkäinkään herrasmies – tai siis mies – ei saisi koskaan näyttää siltä, että yrittää liikaa. Hänen loisteliaisuutensa tulisi näyttää vaivattomalta ja luonnolliselta. Sprezzatura on harjoiteltua vaivattomuutta, joka muuttuu lopulta toiseksi luonnoksi, kun sitä tarpeeksi toistaa.

Sprezzatura on sitä, että mies loistaa, vaikka näyttää, ettei edes yritä. Se on rintataskuun kärsivällisesti taiteltu taskuliina, joka vaikuttaa sinne kiireessä tungetulta. Se on kirkuvan keltainen Ferrari-logo punaisessa autossa, mutta toisaalta myös Mikael Granlundin ilmaveivi ja Lasse Virenin kaatumisen jälkeinen nousu.

Sprezzatura on arjen peperoncinopippuria, läsnä italialaisessa taiteessa, tieteessä ja Rooman kaduilla. Sprezzatura on yksi Italian suurimmista lahjoista maailmalle. Yllätys tavanomaisessa, nerous kätkettynä rutiiniin. Oikku, josta tulee tapa.

Baldassare Castiglione kuoli jo vuonna 1529, mutta sprezzatura elää ja voi hyvin.

Teksti: Jani

Kuvitus: Rami Niemi

Teksti on muokattu Vapaa tyyli -kirjasta. Miehen tyyliopas Vapaa tyyli on innostava joululahja miehelle, isälle ja pojalle. Sprezzatura-takuu.

Sprezzatura-perjantai

kuva (19)

Olin tämän viikon Lontoossa (siitä lisää myöhemmin) ja englantilainen tyyli teki vaikutuksen. Mutta perjantain kunniaksi paluu Helsinkiin oli vähintään yhtä tyylikäs.

Arvostan suuresti Vaatturiliike Sauman Ollin ja Tuomon tapaa juoda aamukahvit Bulevardilla kesät talvet. Herrojen tyylistä puhumattakaan.

Kuten englantilainen sanoisi: something tells me these fellows are in the sprezzatura business.

Teksti ja kuva: Jani

YMT: Atte

Atte Rytkölä

Atte, 28, on kansainvälisen tyyliskenen suomalainen supersankari. Päivisin juristi, iltaisin maailmalla tunnettu bloggari. Hänen bloginsa DressLikeA tavoittaa laajan lukijakunnan, eikä ihme. Englanniksi kirjoitettu blogi on kuin Atte itse: klassisen tyylikäs, perusteellinen ja äärimmäisen johdonmukainen. Lisäksi hänen näkemyksiinsä voi tutustua suomenkielisellä Tyylit.fi-sivustolla, jonka perustajiin Atte kuuluu.

Paljon matkustava Atte on vakiokasvo muun muassa internetin Pitti Uomo -raporteissa. Hän edustaa aiemmin jututtamamme Jensin kanssa nuorta kaartia, joka muuttaa mielikuvaa suomalaisesta miehestä pukeutujana. Nämä kundit ovat sisäistäneet tyylin syvimmän olemuksen ja toteuttavat sitä joka päivä – ilman vapaapäiviä.

Esikuvinaan heillä on italialaisia ja japanilaisia alan veteraaneja, joiden tyylikkäästä elämästä poimitut vaikutteet sovelletaan luontevasti käytännölliseen, pohjoismaalaiseen elämäntapaan.

Vaikuttavaa kaikissa nuorissa suomalaisissa on ilmiselvän tyylikkyyden lisäksi tiedon määrä ja pukeutumisen kulttuurin syvällinen ymmärtäminen. Muoti on sitä, että sinut huomataan. Tyyli on sitä, että sinut muistetaan.

World class.

Atte Rytkölä

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?

Yksinkertainen ja mukautuva. Oma tyylini on hyvin paljon päivästä ja tapahtumasta riippuen vaihteleva, mutta sen lähtökohtana voisi pitää fraasia ”whatever you wear, always dress to kill”, joka on myös DressLikeA-blogin kantava teema.

Mitä se käytännössä tarkoittaa? Riippumatta onko päällä verkkarit, puku tai jotain muuta, vaatteiden tulisi olla sellaiset, että niissä tuntee olonsa kotoisaksi, luottavaiseksi ja edustavaksi. Oma tavoitteeni on aina pitää tyylini tilaisuuteen sopivana.

Töissä – silloin kun siihen on tarvetta – pukukoodi on varsin formaali, töiden ulkopuolella nykyään enemmän ja enemmän kasuaali. Vielä reilu pari vuotta sitten oma tyylini sisälsi paljon värejä ja esiin pomppaavia yksityiskohtia, ja vaikken ole niistä vieläkään missään nimessä kokonaan luopunut, olen kulkenut oman tieni oppimaan, että yksinkertainen on kaunista. Kaiken kaikkiaan pukeutumisen pitää olla hauskaa ja itseä miellyttävää, sitä pyrin omassa tyylissäni noudattamaan.

Atte Rytkölä

Miten kiinnostuit tyylistä?

Alunperin kiinnostus lähti kotoa. Mutsi piti huolen, että jos mentiin vierailulle jonnekin, tai juhliin, ulkoasu oli aina huoliteltu. Ala-asteen lopulla kiinnostus kasvoi vielä enemmän, ja tuli otettua vaikutteita broidin pukeutumisesta. Varmaan innostusta ruokki ylä-asteella ja lukiossa kerätyt “vuoden trendi-” ja “vuoden metroseksuaali” -tyyppiset palkinnot…

Niin sanotun siistimmän pukeutumisen ja klassisen tyylin osalta oma vaikutuksensa on varmasti ollut sillä, että olen aina halunnut päätyä ammattiin, jossa nyt työskentelen eli juristiksi.

Ylä-asteelta lähtien TV-sarjojen ja mielikuvien kautta syntyi kiinnostus sillä alalla normina toimivaa, siistimpää ja samalla myös klassisempaa pukeutumista kohtaan. Mutta siihen suuntaan, mitä oma tyyli tällä hetkellä on, se kehittyi varmasti siellä lukion lopun ja opiskelujen aloittamisen aikoina, kun kuvaan tuli muotilehdet, blogit, nettisaitit ja niin edelleen.

Atte Rytkölä

Mikä vaikuttaa pukeutumiseesi eniten?

Pyrin löytämään inspiraatiota kaikkialta. Ihmiset kaduilla, miehet Pitti Uomossa, Milanossa tai New Yorkin muotiviikoilla, matkustaminen sekä värit ja yhdistelmät, joita yleisesti näkee ympärillä. Pitää pitää silmänsä auki. Suurin osa inspiraatiosta tällä hetkellä tulee kuitenkin varmasti blogeista, lehdistä sekä menswear-foorumeilta. Jokainen matka Firenzeen ja Pitti Uomoon tuo mukanaan huikean määrän ideoita ja inspiraariota.

Erilaisten tyylien ja valintojen näkeminen inspiroi, mutta tuo myös mukanaan seikan, joka kaikkien tulisi muistaa ja jota itse pyrin aina painottamaan.

Inspiraation hakeminen ja oman tyylin kehittäminen ei ole sama asia kuin jonkun toisen tyylin kopioiminen. Ensimmäisenä pitää tutkia ja opiskella, sen jälkeen oppia ja ymmärtää ja viimeisenä nämä huomioiden tehdä omat valinnat. Jos nuo prosessit on tehnyt ja on vielä ymmärtänyt näkemänsä ja läpikäymänsä, on oman tyylin löytäminen varsin pitkällä. Kaikki tyylit eivät sovi kaikille.

Atte_YMT_DSC7095

Mitkä ovat suosikkibrändejäsi ja miksi?

Mitä enemmän olen alkanut panostaa pukeutumiseen ja löytänyt merkkejä, mitä enemmän olen tavannut skenessä vaikuttavia ihmisiä, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan merkkejä, joiden historiassa tai tarinassa on jotain kiinnostavaa. Myös se vaikuttaa, kun tunnen merkkien takana olevat ihmiset. Se tuo aina oman lisänsä, jos vaatteen suunnitelleelta tai sen valmistuksessa mukana olleelta kuulee, mistä homma on saanut alkunsa ja inspiraationsa.

Irtotakki- ja pukupuolella suurin osa suosikkimerkeistä ja valmistajista tulee kuitenkin Italiasta: Lardini, Caruso, Tombolini, G.Abo Napoli ja Lubiam muutamia mainitakseni.

Lisäksi arvostan uusia merkkejä, joissa ihmiset ovat rohkeasti lähteneet toteuttamaan omia intohimojaan ja haaveitaan. Näistä esiin voisi nostaa mm. vasta pari vuotta toimineen, mutta jo nyt yhdeksi laadukkaimmista asustevalmistajista nousseen Viola Milanon sekä australialaisen, kenkkin ja asusteisiin keskittyvän Christian Kimberin.

Jos löydän hyvän valmistajan ja merkin, pyrin pysymään siinä varsin tiukasti kiinni. Tällaisia ovat mm. asustepuolella Drake’s of London ja kengissä Alfred Sargent sekä Carmina, joissa kaikissa yhdistyvät laadukas työnjälki, laadukkaat materiaalit sekä silmää miellyttävä estetiikka.

Atte Rytkölä

Millaisia tyyliesikuvia sinulla on?

On paljon persoonia, joiden tyyliä arvostan ja ihailen suuresti. Yksittäisistä ihmisistä esiin voinee nostaa esimerkiksi nimet Ezio Mancini, Renato Plutino, Alessandro Squarzi, Yukio Akamine, Jeremy Hackett, Brunello Cucinelli, Alberto Scaccioni, Patrick Johnson, Agyesh Madan, Antonio Ciongoli.

Lisäksi arvostan tyyppejä, jotka pystyvät ”omimaan” jonkun yksittäisen detailin omaksi tunnistettavaksi tavakseen. Mainintana nyt vaikka Drake’s of Londonin perustaja Michael Draken tapa pitää aina lilan värisiä sukkia.

Atte Rytkölä

Tyylisääntö, jota ehdottomasti noudatat?

Pyrin noudattamaan pukukoodianiin pitkälle kuin mahdollista – jos sellainen on tilaisuuteen annettu. Toki mahdollisen pukukoodin sisälle rakennetun liikkumavaran voi aina käyttää, mutta juhlien isäntää, etikettiä ja mahdollisesti annettua pukeutumistoivetta pyrin kyllä kunnioittamaan. 

Atte Rytkölä

Tyylisääntö, jota rikot?

Onhan niitä… Ehkä yleisimpänä tyylirikkona voisi pitää sukkien unohtamista. Kesällä, jos ei ole pakko, niin sukat jäävät kyllä pukematta, oli päällä sitten tennarit ja shortsit tai vaikkapa puku. Tyylisäännöt ovat aina sidonnaisia aikaan ja kontekstiin. Hyvänä esimerkkinä ”no brown in town”, jolla ei nykypäivän Suomessa esimerkiksi ole mitään merkitystä, vaikka sitä ehkä tietyt tahot esimerkiksi Lontoon pankkiiripiireissä vielä noudattavatkin.

Pukeutumiseen liittyvät säännöt on hyvä tuntea, koska silloin niitä voi tietoisesti rikkoa. Näin on kai joku kirjailijakin joskus sanonut.

Atte Rytkölä

Mikä on miehen tärkein vaatekappale?

Puku. Jokainen mies tarvitsee vähintään yhden kunnon puvun. Vaikka työskentelisi alalla, jossa pukua ei tarvitse käyttää, jokaiselle tulee eteen tilaisuuksia ja juhlia, joissa pukuun pukeutuminen on lähtökohta. Tästä johtuen jokaisen miehen tulisi myös ymmärtää sijoittaa hyvään pukuun. Sitä, että käyttää pukua harvoin, ei pidä käyttää tekosyynä huonosti istuvan tai huonosti tehdyn puvun ostamiseen. Tuolloin jokainen kerta kun puvun joutuu päällensä laittamaan, se ahdistaa. Jos puku istuu hyvin päälle, on tehty laadukkaista materiaaleista ja viimeistelty huolella, siinä on yksinkertaisesti mukavampi olla. Käytti sitä sitten päivittäin tai kerran vuodessa.

Oman vaatekaappini tärkein yksittäinen vaate on tällä hetkellä jo useamman vuoden ikään ehtinyt Caruson tummanisininen, hyvin yksinkertainen ja kevytrakenteinen villapuku. Kyseinen puku on palvellut kuuliaisesti niin töissä, juhlissa kuin vapaa-ajalla ja mikäli en jonain aamuina keksi, mitä laittaisin päälleni, turvaudun siihen. Pehmeä hartialinja ja paikkataskut tekevät kyseisestä puvusta helposti sopivan rennompaankin tilaisuuteen, mutta toisaalta hyvin tummansinisen värin ja istuvuuden ansiosta se sopii yhtälailla myös tummaa pukua vaativiin tilaisuuksiin.

Jos en haluaisi, en tarvitsisi muita pukuja.

Atte Rytkölä

Mistä yleensä ostat vaatteesi?

Enemmän ja enemmän olen pyrkinyt siirtymään omien hankintojen osalta suosimaan kotimaisia kivijalkaliikkeitä. Toki edelleen tulee tehtyä paljon hankintoja netistä, mutta kun tietää miten hankalaa Suomessa on tämän alan liikkeitä ja toimintaa pyörittää, niin pyrin tekemään mahdollisimman paljon homman tukemiseksi. Ja tässäkin vaikuttaa se, että kun vaatteet hankkii ihmisiltä jotka tuntee ja joiden kanssa on tekemisissä, niistä saa irti vielä paremman fiiliksen.

Nettikauppojen osalta kehotan jokaista käymään tsekkaamassa tyylit.fi-foorumilta löytyvän, verkkokauppoihin keskittyneen ketjun. Uskon, että siellä on #menswearin, mutta myös katutyylien ystäville sellaisia vinkkejä, erityisesti pienempiä italialaisia putiikkeja, joista moni ei ole kuullutkaan. Yksittäisenä vinkkinä juuri avattu Rose&Bornin nettikauppa kannattaa katsastaa. Lisäksi olen kuullut huhuja, että eräs Bulevardilla sijaitseva suomalainen putiikki on myös avaamassa omaa nettikauppaansa, joten sitä odotellessa.

Atte Rytkölä

Suosikkikauppasi?

Suomessa sijaitsevista kivijalkakaupoista ehdottomasti Vaatturiliike Sauma, jota pikkuhiljaa voisi alkaa kutsua omalla kohdalla jo toiseksi olohuoneeksi, sen verran usein tuntuu tie liikkeen ovesta sisään vievän. Lisäksi Helsingissä sijaitsevat Schoffa ja My o My ovat vahvoja suosikkeja.

Muualta Tukholmassa sijaitseva Rose&Born, Lontoosta löytyvä Trunk Clothiers sekä New Yorkiin keväällä avattu The Armoury. Ja Uniqlo. Sitä parempaa ”perustavarakauppaa” ei ole. Jos matkakohteesta löytyy Uniqlo, tie vie sinne.

Atte Rytkölä

Matkailu: mitkä kaupungit maailmalla ovat oman tyylilistasi kärjessä ja miksi? 

New York ja Lontoo. Valinnat ovat ehkä vähän tylsät, mutta molemmissa kaupungeissa on tyylit kohdallaan, oli sitten kyse vaatteista, ruuasta, juomista tai ihan vaan yleisestä meiningistä. Lisäksi molemmista kaupungeista löytyy äärimmäisen kattava valikoima niin isoja tavarataloja kuin pienempiä tiettyyn genreen keskittyneitä putiikkeja, joista voi löytää etsimänsä, oli se sitten oikeastaan mitä vain.

En ole koskaan vieraillut Aasiassa, mutta erityisesti Tokio ja Soul sieltä suunnalta kiinnostavat. Japani ja Etelä-Korea ovat ainakin verkossa ja lehdissä nähdyn perusteella paikkoja, joissa tyylit on hallussa ja siellä ollaan niin sanotusti todella syvällä pelissä.

Atte Rytkölä

Mikä on mottosi?

Whatever you wear – always dress to kill.

Grazie, Atte!

Kuvat: Elina

Suuntaa Saumaan

Jos miesten tyyli kiinnostaa, alennusmyynnit ovat oiva tilaisuus päivittää vaatekaapin sisältöä kaksi kertaa vuodessa. Jos olisin Suomessa, suuntaisin Helsinkiin ja Bulevardille.

Alennusmyynneissä kannattaa pitää pää kylmänä ja ostaa vain sellaista, mitä muutenkin ostaisi. Miehen kannattaa pitäytyä klassikoissa ja täydentää varastojaan.

Maanantaina alkoi yksi Helsingin tärkeimmistä aleista. Juuri Pitti Uomosta palannut Sauman jengi tiedotti alen alkamisesta Instagramissa.

Että Pittikin sattua!

Firenzen Pitti Uomo on täydessä vauhdissa – YMT ei tosin ole siellä. On kuitenkin hienoa nähdä, että ystävämme Jens kasvattaa maailmanlaajuista mainettaan Firenzen Fortezza da Bassossa.

Elinan kuvien jälkeen Tommy Tonin kuvissa. GQ:n messuraporttia odotellessa.

View this post on Instagram

Another day at Pitti Uomo

A post shared by Tommy Ton (@tommyton) on

Jens Beck