Feeling blue

Kaksi kovinta tässä hetkessä puhumassa kahdesta klassisimmasta kautta aikojen. Tässä lukusuositus lauantai-illan kunniaksi. Kun Sid Mashburn puhuu navy blazeristä, kuuntelen. Kun David Coggins kirjoittaa navy suitista, luen.

Suomalainen mies ostaa edelleen liian usein mustaa, kun hän ostaa pukua. Sanon aina, että tummansininen ajaa saman asian – ja monta muuta sen lisäksi. Tämäpä sattui: kaksi tämän ajan tyylivaikuttajaa ajaa edistämässä sinistä.

Sid Mashburn on Atlantan tyylitaituri, joka nousi vuonna 2007 oman liikkeen perustamisen jälkeen nopeasti nettimaineeseen. Mashburn on juuri laajentanut Los Angelesiin. Mashburn avasi liikkeen Brentwood Country Martiin.

David Coggins on amerikkalainen kirjoittaja ja kirjailija, jolta on juuri julkaistu jopa Vapaa tyylin veroinen tyylikirja Men and Style: Essays, Interviews and Considerations. (Osta molemmat heti.)

Coggins avaa Michael Williamsin A Continuous Leanille tummansinisen puvun ylivoimaisuutta otsikolla Big Blue. Kun aiheena on tyyli tai tummansininen puku, Coggins ei kirjoita, hän todistaa.

”When worn correctly blue is not business, it’s personal.”

Screen Shot 2016-10-22 at 18.10.43.png

Pukumies

screen-shot-2016-10-16-at-11-22-45

Olen sanonut, että miehellä pitää olla puku, mutta kenenkään ei tarvitse olla ”pukumies”. Donald Trump vaikuttaa ajattelevan: väärin, turpa kiinni. Nimenomaan pitää olla pukumies.

USA:n presidentinvaalien historiassa ehdokas nimeltä Donald Trump on yhtä poikkeava pukeutumisensa kuin puheidensa suhteen.

Miespoliitikot pitävät pukua, kyllä, mutta Donald Trump pitää pukua aina. Hän näyttää siltä, että nukkuu puvussa. Trump herää puku päällä, käy suihkussa ja juontaa tositelevisio-ohjelmaansa puku päällä. Jos Trump urheilisi, hän tekisi sen puvussa ja liian pitkässä punaisessa solmiossa.

Normaalistihan USA:n presidentinvaalien ehdokas yrittää esittää useampia rooleja: hän kävelee farkuissa tehdastyöntekijöiden seassa, silittää koiraa samettihousuissa, antaa vauvalle pusun tuulitakkiin verhoutuneena, syö tacoja paitahihasillaan, pomputtelee koripalloa hupparissa ja antaa viikonloppuna lausunnon villapaidassa, jotta äänestäjille tulisi kuva ehdokkaasta, joka on vähän kuin he. Donald Trump ei ole koskaan tehnyt niin. Hän ei ole kuin he ja haluaa viestiä siitä koko ajan. Hän pitää aina pukua, koska haluaa iskeä nyrkkiä pöytään, että hän on pomo. Pukumies.

Trumpin yhtäläisyys Silvio Berlusconin kanssa ei ole vain krooninen puheripuli, misogynia tai lämpimät suhteen Putinin Venäjään. Trump on kurjistuvan keskiluokan haalistuvissa haaveissa juuri se liikemies, joka on menestynyt ja voi saada kurjistuvan keskiluokankin menestymään. Italiassa Berlusconi pysyi tuon menestyksen trickle down -illuusion ja laajojen mediaomistustensa avulla vallassa vuosikausia.

Berlusconi sentään pääministerivuosinaan heilui italialaiseen tyyliin speedoissa uimarannalla, piti valkoista bandanaa (suojatakseen kauneusleikkauksen jälkiä, mutta silti) ja lomaili shortseissa ja pikeepaidassa.

Il Douche ei tee niin, Donald Trump on pukumies.

Donald Trump käyttää roomalaisen Brionin pukuja. La Dolce Vita -ajan vaatettaja Brionin vakioasiakkaisiin kuuluivat muun muassa Marcello Mastroianni ja Federico Fellini. Brioni luultavasti ei halua mainostaa Trump-yhteyttä, mikä kertoo paljon, sillä Brioni on aika eksyksissä mainostajana. Sivuhuomio: klassikkotalo Brioni yritti viime keväänä suhteellisen kunnianhimoista brändikampanjaa, jossa luova johtaja Justin O’Shea värväsi mannekiiniksi Metallican. Nuorennusleikkaus ei onnistunut ja O’Shea on sittemmin jättänyt positionsa Brionilla.

Trumpin ”tyyli” on lukkiutunut samaan muottiin 1970-luvun lopussa. Puku ja voimasolmio on ollut Trumpin univormu jo Ivana-vuosista eli yli 40 vuotta. Normaalisti solmion oikea mitta on, että kärki osuu vyösoljen keskelle. Trump ei välitä. Hän pitää samalla tavalla aivan liian pitkiä solmioita kuin piti jo 1970-luvulla. Trumpilla solmion kärki on sepaluksen päällä.

Trumpin puvut roikkuvat olkapäistä, mikä amerikkalaisten tyylikirjoittajien mukaan viittaa siihen, että miljoonistaan huolimatta Trump ostaa Brionin valmispukuja. Puvut ovat olkapäistä säkkimäisiä luultavasti siksi, että Trump joutuu ostamaan puvun liian isossa koossa, jotta hänen keskivartalonsa mahtuu takkiin. Keskivartalosta puku ei kiristä, mutta olkapäissä on tyhjää tilaa ja hihatkin ovat liian pitkät eli saavat Trumpin kädet näyttämään vielä pienemmiltä. Tämä lienee myös Trumpin silminnähden selvä yhteys suomalaisiin populisteihin.

Ainoa myönnytys pukulinjasta keskiluokkaisen tai rennomman pukeutumisen suuntaan on surullisenkuuluisa Trump-lippis. Kannatan ehdottomasti sitä, että Trumpin hiuksilla pidetään hattua, mutta Donald Trump itse näyttää hatussaan aina siltä, että pitäisi lippalakkia ensimmäistä kertaa.

Donald Trump on niin pukumies, että hän on enemmän pelkkä puku kuin mies.

Ed Catmullin havaijipaita

Olin juuri kaksi päivää aamusta iltaan Nordic Business Forumissa töissä. Kauppalehti saa vielä ainakin viisi juttua, mutta ehkä tämä henkilökohtaisempi pohdinta sopii Yhden miehen tyylin puolelle.

Kaksi opetusta perjantailta. Tai ehkä enemmänkin kaksi isoa huomiota. Yksi Seth Godinista ja toinen Ed Catmullista.

Sain mahdollisuuden haastatella Seth Godinia, ja ehkä sen takia vähän jäävinä sanoisin, että hän esiintyjänä oli parin päivän parhaita. Violettia solmiota Purple Cow’n kunniaksi pitänyt Godin kirjoittaa blogiinsa joka päivä. Joka päivä. Ja blogi on maailman suosituin markkinointiaiheinen blogi sen takia tai siitä huolimatta.

Godin kertoi haastattelussa myös kirjoittamisrutiinistaan. Olennaista oli termi, jota hän käytti: Godin sanoi, että hän ”types every day”. Ei siis writes, vaan types. Rima ei ole, jos kirjoittaa (types) joka päivä. Miksi kirjoittamisen yksinkertaisin sääntö unohtuu niin helposti.

Pixarin toimitusjohtaja Ed Catmull oli ehkä vaikuttavin ja erikoislaatuisin esiintyjä. Catmull kirjoittaa viisaasti ja puhuu myös, mutta energiatasoja hänen esiintymisensä ei nosta. Humorististen viihdyttäjien ja energisten esiintyjien joukossa Ed Catmull on luovuuden emeritusprofessori.

Catmullin klassikkokirja Creativity Inc. on tietysti kirja, joka jokaisen yritystä johtavan tai luovuudesta kiinnostuneen on luettava, mutta itse sain Pixarin ihaillusta kulttuurista kiinni myös hieman yllättäen Catmullin pukeutumisen kautta.

Catmullilla oli Helsingissä puhuessaan päällään havaijipaita. Se oli valkoinen, jossa oli valkoisia palmukuvioita. Paita oli maailman eleettömin havaijipaita, mutta olipahan kuitenkin.

Havaijipaita on Pixarin musta poolo.

Toisin kuin Catmullin vanhan ystävän Steve Jobsin poolossa, Pixarin havaijipaidassa on nyansseja.

Muun muassa Pixarin Cars-elokuvan ohjaaja John Lassiter pitää aina havaijipaitaa. Mutta Lasseterin paidat näyttävät siltä, että yksisarvinen on oksentanut niiden päälle sateenkaaria. Lasseterin havaijipaita edustaa Pixarin hullua luovuutta, crazy creativityä.

Catmullin white on white -havaijipaita sen sijaan edustaa rauhallista luovuutta, calm creativityä.

Catmull puhuu usealla eri tasolla balanssissa, joka Pixarilla vallitsee muun muassa teknologian ja taiteen välillä. Yhden miehen tyyli kuittaa, että Pixarin tarunhohtoinen tasapaino ulottuu paitoihin asti.

Viisi syytä, miksi Louis CK on tärkeä

Screen Shot 2016-08-18 at 18.11.20

Amerikkalainen koomikko Louis CK esiintyy perjantaina Helsingin Jäähallissa. Olen kirjoittanut blogiini lähinnä kahdesta asiasta: tyylistä ja komediasta. Louis CK liittyy niistä toiseen.

Jos väitän, että Louis CK on tämän hetken paras koomikko, olen varmasti oikeassa. Itse asiassa, taidan väittää niin. Tässä viisi syytä, miksi olen oikeassa. Viisi syytä, miksi Louis CK on tärkeä.

1 Hän aloittaa aina alusta

Muutaman vuoden takaisessa keskustelussa (Talking Funny) Jerry Seinfeld, Ricky Gervais, Chris Rock ja Louis CK keskustelevat esiintymisestä ja kirjoittamisesta. Muun muassa.

Seinfeld toteaa, että mennessään katsomaan koomikkoa, hän haluaa nähdä esityksen (”The Act”). Seinfeld itse kertoo esittävänsä Sucks and Great -vitsiään edelleen, vaikka esitti sen ensimmäistä kertaa yli kymmenen vuotta sitten.

Louis CK toimii eri tavoin. Kun hän lähtee kiertueelle, materiaali on aina uutta. Joka vuosi hän heittää pois kaikki vitsit ja kirjoittaa kokonaan uudet. Jos olet nähnyt Louien tänä keväänä vaikka Los Angelesin Comedy Storessa, tietysti hän on treenannut Helsingissä nähtäviä juttuja, mutta kun hän lopettaa kiertueen, nämä jutut jäävät pois.

Kysymys on suuri: oletko esiintyjä vai haluatko aina tähdätä parempaan? Se kertoo ihmisestä paljon.

 

2 Hän tekee kaiken itse

Louis CK:n palkittu komediasarja Louie on todellakin hänen sarjansa. Hän on sarjan luoja ja näyttelee pääosaa, mutta hän myös kirjoittaa, ohjaa ja leikkaa kaikki jaksot. Joko Louis CK on todella hyvä tai sitten hän ei luota muihin ihmisiin. Luultavasti molempia.

3 Tämä

Kaikkien aikojen Saturday Night Live -avausmonologi?

4 Hän ymmärtää tyttöjen ja poikien eron

Jokainen vanhempi, joka on leikkinyt lastensa kanssa tuntikausia sateisena sunnuntaiaamuna kello 7.04, ymmärtää Louis CK:n huumorin lastenkasvatuksesta. Yksi parhaista on juttu poikien ja tyttöjen eroista. Pojat rikkovat kaikki tavarat, tytöt rikkovat sielusi.

5 Hän on peloton

On olemassa monta tapaa vitsailla seksismistä ja rasismista. Ainakin oikea ja väärä. On hyvin helppoa olla väärällä puolella, mutta Louis CK on täydellisen peloton ja siksi aina oikealla puolella. Hän on peloton kirjoittaja ja esiintyjä. Hän ei pelkää käyttää NIITÄ SANOJA, mutta saa juuri sen takia ihmiset ajattelemaan. Nauramaan ja ajattelemaan.

Jos Gianluca Vacchia ei olisi, Instagramin pitäisi keksiä hänet

Screen Shot 2016-08-08 at 19.22.00

Ihmiset, jotka puhuvat kesän lopusta elokuun alussa ovat samoja ihmisiä, jotka puhuvat varhaiskeski-iästä kolmekymppisenä. Vinkki: älä ole yksi heistä.

Kesän vaikuttavin uusi dandy on italialainen yrittäjä Gianluca Vacchi, joka suhtautuu elämään monimiljonäärin itsevarmuudella. Suosittelen seuraamaan Vacchia Instagramissa – vaikka vähän pidemmällekin loppukesään.

Kesä maailmalla tai Viiskulmassa ei ole ollut pelkkää juhlaa. Siksi joskus tarvitsee myös tanssivia italialaisia miljonäärejä. 49-vuotias Vacchi johtaa yli miljardin euron liikevaihtoa pyörittävää perheyritystä. Hän pitää pyjamatyylistä, tatuoinneista sekä moottoripyöristä ja julkaisee Instagramissa tanssivideoita tyttöystävänsä kanssa, kuntoiluvinkkejä, kuvia Rubinacci-puvuistaan ja kaverikuvia Christian Vierin kanssa.

Jos Gianluca Vacchia ei olisi, Instagramin pitäisi keksiä hänet.

Alla olevan videon julkaisuhetkellä Vacchilla oli Instagramissa 1,5 miljoonaa seuraajaa. Nyt niitä on 3 miljoonaa.

Kuten Gianluca Vacchi sanoisi: enjoy!

Sininen hetki

Screen Shot 2016-06-26 at 9.54.06 PM

Valokuvaaja Bill Cunningham muistetaan ainakin kolmesta asiasta: kuvaamisen ilosta, joka näkyi hänen kasvoillaan, monumentaalisesta valokuvausurasta, jonka sydämessä oli arjen ja rutiinien arvostaminen – sekä sinisestä takista. Bill Cunnighman oli duunari New Yorkin muotimaailman ytimessä.

Bill Cunningham (1929-2016) oli siitä erikoinen valokuvaaja, että jokainen hänen työtään vähänkin seurannut, tunsi myös hänen äänensä. Cunningham kuvasi (katu)muotia The New York Timesille. Ja enemmän. Hän kuvasi New Yorkia, ja antoi kaupungille kasvot.

Cunningham kuvasi The New York Timesille On the street -tyyliraportteja, jotka hän itse selosti. Cunninghamin raportit tunnistivat trendit ja yhdistivät newyorkilaisten tyylien pisteet kokonaiskuvaksi ennen Vogueta ja muita tyyliraamattuja. Cunninghamin näkemys oli demokraattinen ja humaani. Hän arvosti kauneutta, mutta näki sitä yhtä lailla Anna Wintourin kuin tavallisen newyorkilaisen olemuksessa. Cunninghamilla oli silmää, hän oli vanhan koulukunnan esteetikko. Taiteilija työtakki päällä, polkupyörä alla.

Satoi tai paistoi, Cunningham kuvasi ja hymyili. Erikoinen mies, joka jätti huikean visuaalisen perinnön meille kaikille.

Hänen vaikutuksensa muodin historiaan on vahva. Vaikutus säilyy, työ jatkuu. Mutta ilman Bill Cunninghamia ei olisi The Sartorialistia, eikä Humans of New Yorkia. Cunninghamin opetus on yksinkertainen ja painava: rakasta sitä, mitä teet ja rakkautesi näkyy työsi jäljessä.

RIP Bill Cunningham.

Jos et ole nähnyt Cunninghamista tehtyä dokumenttia, suosittelen katsomaan.

 

Mestari – yhdet vielä ja sitten lasku

IMG_4548

Miten kivijalkakauppa pärjää nykymaailmassa? Ylivoimalla.

My o My THE MEN -liikkeen primus motor Harri siirtyy opetushommiin. Harri oli lauantaina viimeistä päivää duunissa miesten vaateliikkeessä, jonka maineen ja laadun hän rakensi. Vaikka et olisikaan ollut vakioasiakas – olisi muuten kannattanut olla – voit kiittää Harria siitä, että Helsingin katumuoti on napsahtanut hänen ansiostaan muutaman tason ylöspäin.

Teimme Elinan kanssa Harrista yhden tämän blogin ensimmäisistä tyylihaastatteluista vuonna 2013. Tuntuu kurantilta edelleen.

Hehkuttamatta liikaa keskustelujamme Pitti Uomosta, Kaliforniasta tai musiikista, todettakoon, että Harrin ansiosta olen tutustunut ja oppinut luottamaan muun muassa Gitman Vintageen, Barenaan, Edwiniin, Mismoon ja Rivierasiin. Arjen kulmakivet, ne on siinä.

My o My’n miesten liikkeen valikoima kelpaa vertailussa mille tahansa liikkeelle maailmassa. Ei mikään ihme, että herra lähtee Helsinki Design Schooliin opettamaan täyspäiväisesti. Tieto ja taito on tehty jaettavaksi.

Grazie.

Luukku 24: Smokki

Suits_Blue_Plain_Manhattan_P4763_Suitsupply_Online_Store_1

Kas näin. Kun joulun tyylikalenteri venyy tarpeeksi pitkälle, voidaan alkaa puhua uudenvuodenaaton juhlista. Ja nekin ovat tämän julkaisuhetkellä jo alkaneet. YMT:n tyylikalenteri on mahtava kertaus vuodestani. Aikataulut eivät aivan pidä, eikä onnistumisesta ole takuuta, mutta mitään ei jätetä tekemättä vain sen takia, että olisi vähän vaikeaa.

Asiaan. Jos miestä onnistaa, hän saa kutsun smokkijuhliin. Silloin päälle puetaan smokki. Kirjoitin aiemmin syksyllä Kauppalehteen smokeista sekä James Bondista ja smokeista. Jatkossa näitä juttuja tulee enemmänkin Kauppalehti Option alle verkossa, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

Jälkimmäisessä jutussa sivuttiin Bondin vaikusta nimenomaan miehen juhlapukeutumiseen. Bond kulkee räätälöidyssä smokissa, mutta valmiinakin ostettu voi kohottaa miehen juhlamieltä merkittävästi. Vuokraamista en suosi, mutta minulla on siihen hyvä sääntö.

Sääntö kuuluu: jos juhlit smokissa yli kaksi kertaa vuodessa, olet onnekas ja sinun kannattaa ostaa oma smokki.

Kauppalehden jutussa ensimmäinen lukijakommenttini oli: ”Smokki ei ole juhla-asu”. Mahtavan absurdin kommentin kunniaksi uusintana yksi kappale Kauppalehden jutustani.

”Smokki on juhla-asu. Sen pitää istua ja toisaalta smokin pitää kestää elämää. Bondilla elämä tarkoittaa takaa-ajoja ja pystypainia kasinon katolla. Meillä muilla elämä tarkoittaa arvaamattomia liikkeitä ainakin tanssilattialla.”

Kirjoitin Instagramiin aiemmin tänään kiitokset vuodelle 2015. Vuoden 2015 ansiosta 2016 tulee olemaan helppoa olla hieno vuosi.

Nostakaamme malja arvaamattomille liikkeille. Uusia juttuja tulee aina. Niin myös tämän blogin suhteen. Onnellista uutta vuotta kaikille YMT:n lukijoille!

Teksti: Jani

Kuva: Suitsupply

Luukku 20: Millainen laukku sopii miehelle?

Millainen laukku miehelle? Millainen laukku miehelle! No, millainen mies on kyseessä?

Silloin tällöin joku kysyy minulta vinkkejä, kun pitäisi ostaa miehelle lahjaa. Ei joululahjavinkkejä kylläkään. Siksi voin rennosti jatkaa aiheesta joulun jälkeenkin! (Ja joulun tyylikalenteri saadaan tänä vuonnakin valmiiksi.)

Yleisin kysymys kuuluu: mistä kannattaa ostaa puku? Ja hyvänä kakkosena tulee, millaisen laukun miehelle voisi ostaa. Tärkein taustakysymys molempiin tiedusteluihin kuuluu tietysti, millainen on lahjan saava mies.

Puku on vinkkailun suhteen monimutkaisempi aihe, jota tässä blogissa on käsitelty aiemmin ja käsitellään varmasti jatkossakin.

Oli mies millainen tahansa, tässä on kolme (ok, neljä) pätevää laukkua miehelle.

Reppu
Moni ostaa lahjaksi salkun, vaikka rennommallakin laukulla pääsee sankarin suosioon. Kun ostat lahjaksi repun, kannattaa erityisesti panostaa laatuun. Monet reput ovat halpoja ja kestävät hädin tuskin seuraavaan merkkipäiään.

Yuki Matsudan Yuketenin Canoe on mainio esimerkikki repusta, joka kestäisi koko Iijoki-sarjan painon ja näyttää hyvältä tyhjempänäkin. Canoe on sattumalta MR PORTERin alennusmyynnissä. Repun saa alle satasella, ja ehkä sillä hinnalla saa hyvänkin. Tämän Canoen saa alennusmyynnistä 157 eurolla.

 

Screen Shot 2015-12-26 at 6.47.00 PM

 

Weekend bag
Mulberryn Clipper on listalla mukana esittämässä malliyksilöä. Hintansa (yli tonnin) puolesta Clipper ei välttämättä ole aivan lahjamateriaalia, ellei mies ole ostamassa lahjaa itselleen.

Viikonloppulaukku on kuitenkin kokonsa puolesta täydellinen. Tällainen laukku tulisi olla jokaisella miehellä. Sisään mahtuvat parin päivän kamat ja nahka materiaalia vain paranee vuosien epämääräisestä heittelystä.

 

Screen Shot 2015-12-26 at 6.50.00 PM

Salkku
Filsonin salkku on lahjoista varmin. Se on laukuista monikäyttöisin ja muutamalla sadalla eurolla saa laukun, joka kestää muutama kymmenen vuotta. 100 euroa / vuosikymmen on hyvä sijoitussuhde. Suomessa Filsonia myy ainakin Pinkomo.

Screen Shot 2015-12-26 at 7.16.51 PM

Jos lähdet Filson-lahjoittajaksi, kohtaat lähitulevaisuudessa ongelman. Et voi ostaa uutta samanlaista, koska laukku ei periaatteessa kulu, eikä mene rikki.

Kyseinen salkku on suosikkilaukkuni.

Pukupussi
Toki laukkuja tarvitaan monta. Käytännöllisyyteen panostaneen Filsonin yksi hienoimmista tuotteista on raskaasta canvas-kankaasta ja satulanahasta valmistettu (Made in USA) pukupussi. Alle 300 pukupussi taitaa sekin löytyä Pinkomon valikoimista.

Screen Shot 2015-12-26 at 6.51.11 PM

Teksti: Jani

Kuvat: MR PORTER, Mulberry ja Filson